Suomalaisessa talouspolitiikassa ollaan varsin visaisen ongelman äärellä, arvioi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn OP Ryhmän Tutkimussäätiön teemapäivässä tammikuun lopussa. Päättäjien pitää pystyä toteuttamaan samanaikaisesti sekä nykyhetkeen että tulevaan kehitykseen vaikuttavia toimenpiteitä.

­– Koronakriisin takia talouspolitiikassa tarvitaan edelleen nopeita ja voimakkaita toimia, joilla autetaan kotitalouksia ja yrityksiä selviämään vaikeimman vaiheen yli. Samaan aikaan katse ja myös päätökset on suunnattava uudistumiskykyyn, työllisyyden ja tuottavuuden parantamiseen sekä julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseen. Työllisyysastetta nostavat uudistukset ovat nyt entistä tärkeämpiä, Rehn painotti.

Koronakriisin voittamiseksi on Rehnin mukaan keskeistä ylläpitää suotuisia rahoitusoloja.

– Näin voidaan tukea yritysten ja kotitalouksien luotonsaantia, investointeja ja kulutusta. Lisäksi on tärkeää, että rahapolitiikka ja finanssipolitiikka kulkevat käsi kädessä samaan suuntaan.

Tavoitteena suotuisat rahoitusolot

EU:n ja jäsenvaltioiden elvyttävät finanssipoliittiset toimet käynnistettiin, kun pandemia kiristi rahoitusoloja ja nosti esiin uuden rahoituskriisin uhan.

EKP on puolestaan voimistanut rahapolitiikan elvyttävää vaikutusta kolmeen otteeseen – ensin maaliskuussa, sitten kesällä ja kolmannen kerran joulukuussa. Silloin EKP:n neuvosto päätti kasvattaa arvopaperiostoja ja jatkaa niitä vuoden 2022 maaliskuuhun.

Osto-ohjelman tavoitteena on pitää rahoitusolot suotuisina.

– Vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on edelleen tarpeen. Näin varmistetaan, että pankit pystyvät lainaamaan rahaa edullisesti, Rehn sanoi.

Korkojen nousu ei rajoita investointeja

Kun sekä rahapolitiikka että finanssipolitiikka tukevat vahvasti kasvua, on tilaisuuteen myös tartuttava, painotti Rehn.

– Kun koronakriisi hellittää, Suomella on edessään samat pidemmän aikavälin ongelmat kuin aiemminkin, mutta entistä vaikeampina. Työn tuottavuuden ja investointien kehitys oli vaimeaa jo ennen koronakriisiä ja on sitä edelleen. Nyt pitää tehdä investointeja talouden uudistamiseksi. Meillä on merkittäviä kasvualoja, joilla on jo näyttöjä ja lupaava tulevaisuuden näkymä.

Korkotaso ei jarruta investointeja lähitulevaisuudessa.

– Korkojen nousu ei ole nurkan takana eikä häämötä vielä horisontissakaan. Tiedämme keskipitkän aikavälin inflaationäkymien ja EKP:n päätösten perusteella, että 2-3 vuotta korot tulevat pysymään hyvin alhaalla.

– Toisaalta, jos talous alkaa kasvaa uudelleen, työllisyys paranee ja inflaatio alkaa kohota kohti tavoitetta tai hieman sen yli. Silloin keskuspankit alkavat kiristää rahapolitiikkaa ja korot tulevat jossain vaiheessa nousemaan. Tarkkaa korkojen nousun ajankohtaa emme kuitenkaan pysty arvioimaan.

Pankkisektoria on niputettu yhteen

Seminaarin avannut OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio korosti, että Suomella on hyvät mahdollisuudet päästä kriisistä kestävälle kasvu-uralle.

­– Yritysten ja kotitalouksien taloustilanne on säilynyt hyvänä. Emme odota valtavaa konkurssiaaltoa tälle keväälle.

Ritakalliota mietitytti eurooppalaisen pankkisektorin tulevaisuus. Pohjoismaiset pankit ovat hyvässä kunnossa, mutta Etelä-Euroopan pankkien tuloskunto on ollut ajoittain huolestuttavan heikko.

– EKP:n suositukset ja rajoitukset koskevat kuitenkin koko pankkisektoria. Esimerkiksi voitonjakokiellot eivät ota riittävästi huomioon eri pankkien tosiasiallisia eroja. EKP ei ole kuitenkaan halunnut nimetä heikoimpia pankkeja. Lopputulema näyttää olevan se, että koko sektori kärsii.

Ritakallion mielestä on keskeistä, millaisia linjauksia EKP nyt tekee pankkien tuleva sääntelyn linjasta, pankkiunionin tulevaisuudesta ja EKP:n tulevasta strategiasta.

Epätavanomaisesta tuli tavanomaista

Rehn avasi puheenvuorossaan EKP:n tulevaa strategia-arviota. Tärkein syy arvion uusimiselle on keskuspankkien perusteellisesti muuttunut toimintaympäristö, joka vaatii rahapolitiikan keskeisten välineiden ja jopa määritelmien uudelleenarviointia. Nollakorkojen ja matalan inflaation aika on johtanut tilanteeseen, jossa rahapolitiikan perinteiset työkalut eivät tehoa.

Inflaatiota painavat alaspäin väestön ikääntyminen, tuottavuuden kasvun hidastuminen ja lisääntynyt säästäminen.

Niin sanottu luonnollinen korkotaso on myös laskenut. Luonnollinen korkotaso viittaa korkotilanteeseen, jossa kansantalouden resurssit ovat täydessä käytössä ja inflaatio tavoitteessa.

– Luonnollisen koron laskun ansiosta rahapolitiikassa törmätään nolla- tai miinuskorkojen lattiaan useammin kuin aikaisemmin, minkä vuoksi korkojen laskuvaraa on käytössä entistä vähemmän. Tämä seikka vie rahapolitiikalta tehoa suhdanteiden tasaajana ja taantumien taittajana.

Rehnin mukaan korko-ohjauksen kadonnutta voimaa on voitu lieventää epätavanomaisilla toimilla kuten arvopaperien suorilla ostoilla.

– Samalla epätavanomaisista keinoista on tullut tavanomaisia ja osa rahapolitiikan normaalia työkalupakkia. Nämä rahapolitikan uudet keinot ovat osoittautuneet tehokkaiksi, mutta ne eivät ole välttämättä normaaliaikojen korkopolitiikan veroisia työkaluja.

Päätavoitteena hintavakauden ylläpitäminen

Rahapolitiikan päätavoite on EKP:n uudessakin strategia-arviossa hintavakauden ylläpitäminen.

– Pyrkimystä hintavakauteen ei ole tarkoitus muuttaa. Sen sijaan tavoitteena on tarkastella hintavakauden määritelmää ja EKP:n inflaatiotavoitetta.

EKP:n vuoden 2003 strategia-arviossa hintavakaus määiteltiin alle kahden prosentin hintojen nousuksi. Myöhemmin määritelmää täydennettiin inflaatiotavoitteella, jonka tulee olla lähellä kahta prosenttia, mutta kuitenkin sen alle. Tämä hintavakauden kaksiosainen määritelmä on Rehnin mukaan ongelmallinen.

– Määritelmä sallii inflaation hidastuvan lähelle nollaa. Lisäksi voi tulkita, että se asettaa inflaatiolle kahden prosentin katon.

Nyt tavoitteena on pelkistää määritelmä yhdeksi yhtenäiseksi ja selkeäksi tavoitteeksi.

– Voisi myös harkita, että strategiamme sallisi inflaation kiihtymisen jonkin verran tavoitteen yläpuolelle. Näin voisimme ankkuroida inflaatio-odotukset tavoitteeseen, saavuttaa vakaan inflaation ja resurssien täyskäytön. Meillä olisi paremmat eväät kestävän kasvun ja täystyöllisyyden tavoittelemiseen.