Uudet tuulet puhaltavat autoiluissa, ja kiinnostus sähkökäyttöisiä autoja kohtaan kasvaa. Erityisesti panostus sähköautoiluun näkyy autonvalmistajien automalleissa sekä päättäjien puheissa, mutta tien päälle sähkökäyttöiset autot ilmestyvät hitaammin.

Suomessa liikennekäytössä olevien täyssähköautojen ja lataushybridien – eli lyhyemmin sähköautojen – määrät ovat edelleen polttomoottoriautoihin verrattuina varsin pieniä. Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan‍ niiden määrä on tuplaantunut vuosittain: vuoden 2021 lopussa Suomen liikenteessä oli noin 77 000 hybridiä sekä 23 000 täyssähköautoa.

Sähköauton lataus kerrostalossa, omakotitalossa ja mökillä

Täyssähköajoneuvon ja lataushybridin välinen ero löytyy käyttövoimasta: täyssähköauto saa kirjaimellisesti kaiken virtansa sähköstä, eikä ajoon tarvita fossiilisia polttoaineita. Lataushybridi puolestaan kulkee sekä bensiini- että sähkömoottorin voimin. Ero näkyy myös akkujen suuruudessa: lataushybridien akku on pienempi, suuruudeltaan noin 10-20 kilowattituntia, täyssähköauton akku yleensä noin 40–110 kilowattitunnin luokkaa.

Kun harkitset sähköauton hankintaa, ota huomioon erityisesti auton lataamiseen liittyvät seikat. Taloyhtiössä asuvan on tärkeintä selvittää etukäteen, kuinka taloyhtiö suhtautuu sähköautojen lataukseen, jotta ongelmia tai esteitä lataamiselle ei tule.

Omakotitaloasujalle auton lataus on yleensä helppoa, sillä omakotitalosta löytyy lähes poikkeuksetta riittävä kapasiteetti lataukseen. Lataus onnistuu esimerkiksi autotallista löytyvän suojakosketin- tai voimavirtapistorasian avulla, jolloin lataamiseen tarvitaan ainoastaan sopiva latauslaite.

Voimavirtapistorasian avulla sekä täyssähköauton että hybridin akun saa ladattua täyteen yön aikana. Jos voimavirtapistorasiaa ei ole saatavilla eikä suko-pistorasian teho riitä lataukseen, voi kotiin hankkia noin 500–1000 euron hintaisen, 11 kilowatin latauslaitteen.

Mökillä tai muulla vapaa-ajan asunnolla autoa voi ladata ulkopistorasiasta tai sähkökeskuksen voimavirtapistorasiasta, ja yleensä latauskapasiteetti riittää silloin, kun autoa voi ladata yön yli. Pienemmällä latauskapasiteetilla latauspisteeseen voi liittää ylikuormittumista estävän kuormanhallintayksikön. Tuolloin laite pudottaa latausvirran matalammaksi esimerkiksi sähkösaunaa lämmitettäessä.

Latauksen vahinkoriski pieni

Lataukseen liittyvä auton vahinkoriski on erittäin pieni. Autovakuutusyhtiöllä ei sen vuoksi ole juurikaan muita autojen lataamiseen liittyviä etukäteisvaatimuksia, kuin että lataus tulisi aina tehdä valmistajan sekä maahantuojan ohjeiden mukaisesti, ja käytettävien latureiden tulisi olla CE-merkittyjä. Jatkojohtoja ei tule käyttää.

Kiinteästi asennettavaa sähköauton latausasemaa hankittaessa kaikki sähköasennukseen liittyvät toimet tulee jättää sähköalan ammattilaiselle, ja tätä vaatii lakikin.

Juttuun on haastateltu asiantuntijoina Pohjola Vakuutuksen korvauspäällikkö Sami Reinikkaa sekä SESKO:n standardointikomiteoiden sihteeriä ja itsenäistä konsulttia Vesa Linja-ahoa.

Sähköauton kaskovakuutus antaa turvaa muun muassa kolarin aiheuttamien akustovahinkojen ja hinauksen varalle. Lisäksi sähköauton kasko korvaa aina myös sähköauton latauskaapelille aiheutuneita vahinkoja. Tutustu sähköauton vakuutukseen.‍

Lue myös:

Vaihtamassa autoa? Pohdi näitä seikkoja, ennen kuin valitset‍

Jos luopuisin autosta, paljonko säästäisin rahaa?‍