Sosiaalisen median sisällöntuottaja Henry Weckströmin syksy on alkanut vauhdilla. Nyt editointipöydällä on hänen uransa työläin ja samalla mehukkain video. Viime keväänä ”Weksi” aloitti uuden harrastuksen: laskuvarjohypyn. Ja tietysti näin mielenkiintoinen harrastus piti saada videolle seuraajien iloksi.

Uudella videollaan Weckström hyppää ystävänsä kanssa lentokoneeseen Suomessa silmät sidottuna – ja he myös hyppäävät pois silmät sidottuna. Ideana on päätyä ennalta tuntemattomaan maahan Euroopassa ja löytää takaisin kotiin ilman rahaa ja kännykkää. Miten hurjassa tempauksessa kävi, sitä Weckström ei haluaa paljastaa lukijoille. Kaikki paljastuu videolta, kun se julkaistaan.

Editointikiireiltään Weckström ehti vastata OP Median kahdeksaan kysymykseen rahasta.

Millainen on ensimmäinen omaan rahaan liittyvä muistosi?

Lapsena keräsin kaikki löytämäni kolikot sellaiseen vanhaan ”mummonkukkaroon” sängyn alle, ja parin vuoden keräilyn jälkeen siellä oli 50 euroa. Olin silloin 12-vuotias. Ensimmäisen kerran sain enemmän rahaa rippilahjaksi, ja 16-vuotiaana aloitin kesätyöt. Hain töitä S-Marketista, mutta ruotsini ei siihen riittänyt.

Kaverini teki puolestani työhakemuksen, jolla sain töitä Porvoon kaupungin urheilukenttien huoltajana. Palkka oli 800 euroa kuussa. Rahat säästin Canonin videokameraan, koska videoiden tekeminen kiinnosti jo silloin.

Miten kotonasi suhtauduttiin rahaan?

Yläasteaikoina raha oli perheessämme tiukalla. Isäni oli yksinhuoltaja ja ajoi työkseen sekä taksia että rekkaa. En aina kehdannut pyytää rahaa uusiin vaatteisiin tai edes pari euroa maksaviin eväisiin ennen koripallotreenejä. Kasvoin siis siihen, ettei raha todellakaan kasva puissa ja se kannattaa aina käyttää hyvin harkiten.

Ajatus tuhlaamisen välttämisestä säilyi, vaikka aloin saamaan vähän enemmän palkkaa töistäni.

Nuorena olin aina kiinnostunut kuvauksesta, kameroista, videoista, erikoisefekteistä ja musiikista. Olin tutkinut, että iMacin teho riitti videoiden ja musiikin tekemiseen. Meillä oli vain vanha, surkea läppäri, jolla yritin tehdä efektejä, mutta siitä ei tullut mitään. Monena jouluna toivoin uutta konetta, mutta en saanut.

Weksi tekee viihteellisiä videoita monelle somealustalle.

Kun täytin 18, aloin ajaa pakettiautoa ja sain 1700 euroa palkkaa kuukaudessa. Se tuntui valtavalta summalta, ja pystyin itse ostamaan haaveilemani iMacin. Se olikin tärkein investointini ja syy siihen, että olen tässä nyt.

Milloin aloit suunnitella omaa talouttasi?

Luulen, että jokainen sijoittamista miettivä nuori mies näkee mielessään Wolf of Wall Street -leffan. Todellisuus on kuitenkin vähän erilaista. Parikymppisenä opiskelijana perehdyin vähän rahastoihin, koska kaverini olivat panneet rahaa niihin. Sijoitin itsekin joitain satasia, mutta en sen enempää.

Samoihin aikoihin mietin omaa asuntoa, mutta se tuntui liian kaukaiselta jutulta. Ensimmäisen asuntoni ostin Turusta pian tradenomiksi valmistumiseni jälkeen, kun työskentelin pankissa ja vakuutusyhtiössä. Nyt olen asunut pari vuotta Tampereella, ja vuosi sitten muutin omakotitaloon.

Millaisia taloudellisia haasteita sinulla on ollut?

Yrittäjän tulevaisuus on aina epävarma – varsinkin somealalla. Eniten taloudellisia haasteita minulla oli silti opiskeluaikana. Yritin kovasti säästää kesätöistä lukuvuotta varten ja asuin kimppakämpässä parin ystäväni kanssa. Opintotukea sain muutamia satasia kuukaudessa.

Tyhjensin kirjaimellisesti koko hyllyn ja vein jauhelihapaketit kotiin pakastimeen.

Muistan kun lähi-Prismassa oli tarjouksessa jauhelihaa ilman ostorajoituksia. Tyhjensin kirjaimellisesti koko hyllyn ja vein jauhelihapaketit kotiin pakastimeen.

Siitä lähtien olen katsonut aina kilohintoja. Tyttöystäväni kanssa teemme mahdollisimman harkittuja ja yksinkertaisia ruokaostoksia, ja mieluiten koko viikon ruoat kerralla. Se ei välttämättä tarkoita halvinta, sillä haluan ostaa terveellistä ja kotimaista ruokaa.

Millaisena näet nuorten taloustaidot?

Sosiaalinen media on vaikuttanut paljon nuorten suhtautumiseen rahaan. Itse pidän designer-vaatteita tuhlauksena. Aktiivisina DJ-vuosinani näin paljon sitä, kuinka 18-vuotiaat tulivat baariin ja tuhlasivat koko kuukauden palkkansa kalliiseen pöytään ja juomiin. Se tuntui jo silloin älyttömän typerältä, sillä perimmäinen motiivi on usein saada muilta hyväksyntää.

Mikä on paras tapa varautua tulevaisuuteen?

Minulla on rahastoja ja pari sijoitusasuntoa. En elä yli varojeni, vaan pyrin tekemään harkittuja, järkeviä ostoksia. Ennen kaikkea sijoitan tuleviin videoihini, koska rakastan niiden tekemistä ja haluan tehdä niitä myös tulevaisuudessa.

Jos 6000 euron tietokone tai 5000 euron kamera auttavat minua etenemään työssäni, satsaan summan mielelläni.

Mikä on paras ja vastaavasti huonoin ostoksesi?

Paras ostokseni on aikoinaan hankittu iMac, sillä sen avulla opettelin tärkeitä taitoja työtäni varten. Toinen hyvä sijoitus on ollut Amazonin Audible-äänikirjasovellus, jonka kautta olen kuunnellut yrittämiseen liittyviä kirjoja. Samoin kymmenen euroa kuukaudessa maksava YouTuben Premium-tilaus on säästänyt uskomattoman paljon aikaa, kun voin katsoa opetusvideoita ilman mainoksia.

Huonoin sijoitukseni taas on NFT:t (digitaaliset keräilyesineet). Jossain vaiheessa kaikki ostivat niitä, ja tietysti minäkin lähdin mukaan muutamalla tuhannella eurolla. Ne menettivät valitettavan nopeasti arvonsa, enkä usko saavani koskaan omiani takaisin.

Samoin auto on maailman huonoin sijoitus, heti hevosen jälkeen. Tyttöystäväni harrastaa ratsastusta, ja olen kauhistellen kuunnellut, miten taloudellisesti riskialtista hevosen omistaminen on. Autoon satsasin vasta kun saatoin olla varma, ettei siitä seuraa taloudellista riskiä.

Mistä haaveilet nyt?

Haluan olla iloinen, onnellinen ja pitää ystävät lähelläni. Ammatillisesti toivon, että voin jatkaa videoiden tekemistä ja määritellä itse työaikani ja -paikkani. Aina välillä haaveilen säännöllisestä työajasta palkkatyössä ja vapaudesta sen ulkopuolella. Yrittäjällä kun ei ole edes vapaita viikonloppuja, eikä kukaan maksa palkkaa jos sairastut.

Tykkään silti yrittäjän itsenäisyydestä, enkä aio vaihtaa sitä mihinkään.