Suomalaisia asuntovelallisia on hellitty ennätysmatalilla koroilla. Asuntomarkkina käy kuumana, kun talous kasvaa ja alhaiset lainakulut houkuttavat ihmisiä hakemaan lainaa. Selvää on, että siinä missä korot ovat näin alhaiselle tasolle laskeneet, tulevat ne vielä nousemaankin.

Silloin asuntovelallisen kuukausittaiset menot saattavat kasvaa huomattavasti. Asuntolainan korkokatto‍ on yksi keino varautua tähän.

– Edellisen kerran korkokattojen kysyntä oli huipussaan vuonna 2007 ennen finanssikriisiä, kun korkotasot huitelivat parhaimmillaan yli viiden prosentin tasolla. Laskevien korkojen aikana kysyntä luonnollisesti rauhoittui, mutta nyt kiinnostus on ennätystasolla. Asiakkaat ovat valveutuneempia ja osaavat ennakoida mahdollisia muutoksia korkotasossa, kun suojautuminen on vielä edullista, kertoo korkosuojauksista vastaava yksikönpäällikkö Tuomas Leisti OPlta.

Paras hetki ottaa korkosuojaus olisi kuitenkin silloin, kun huoli on vähäisin eli kun korot ovat matalalla. Korkokaton kustannukset kun määräytyvät korko-odotusten ja pitkien korkojen hinnankehityksen mukaan.

– Kiinnostus korkokattoihin heräsi uudestaan selvästi 2016, kun ekonomistit alkoivat puhua siitä, että nollakorot eivät ole pysyvä tila, Leisti kertoo.

Hänen mukaansa korkokattojen kysyntä nelinkertaistui viime vuonna ja tänä vuonna sen odotetaan OP Ryhmässä vielä kaksinkertaistuvan.

– Asuntolainakannasta kuitenkin vain pieni osa on suojattu, alle viidennes. Uusista asuntovelallisista sen sijaan joka toinen varautuu korkojen nousuun tavalla tai toisella.

Suojaa jo silloin, kun korot eivät huoleta

Korkojen nousulta suojautumiseen herätään tyypillisesti vasta sitten, kun se näkyy omassa rahapussissa.

– Siinä vaiheessa suojauskustannus on jo noussut. Ihmisen muisti on varsin lyhyt, harva muistaa mitä tapahtui omalle maksukyvylle viimeksi korkojen noustessa, Leisti pohtii.

Olisiko nyt siis oikea hetki ottaa korkokatto, jos haluaa turvata oman taloutensa tulevan korkojen nousun jälkeen?

– Paras hetki meni jo, mutta nyt on seuraavaksi paras hetki. Korko- ja suojaustaso ovat edelleen todella alhaisia, vaikka vuosi sitten oli vielä halvempaa.

Leistin mukaan korkosuojausta kannattaa ajatella samaan tapaan kuin vakuutusta: maksamalla tasaisesti hieman ylimääräistä kuukausittaisen lyhennyksen yhteydessä välttää sen, että lyhennys alkaisi myöhemmin koetella maksukyvyn rajoja.

– Korkokaton hyvä puoli on se, että lainan koron enimmäismäärän tietää etukäteen. Parhaimmillaan rajua korkojen nousua ei tapahdukaan ja tällöin asuntovelallinen nauttii edelleen matalista koroista maksaen vain hieman korkeampaa marginaalia. Mikäli korot nousevat, on enimmäiskorko tiedossa, Leisti avaa.

Pitkä laina-aika, pitkä suojaus

– Kukaan ei tiedä, miten korkealle korot nousevat. Osa muistaa 15–17 prosentin viitekorot 90-luvun lamavuosilta ja osa muistaa viime vuosikymmenen 5,5 prosentin korot, Tuomas Leisti sanoo.

Korkokatto tarkoittaa asuntolainan korkoprosentille asetettavaa kattoa, jonka yli maksettava korko ei nouse sovitun ajanjakson aikana. Se otetaan tyypillisesti 10–15 vuodeksi, mikä on Leistin mukaan järkevää, kun laina-ajatkin ovat pitkiä.

– Nyt kun pitkät viitekorot ovat matalalla, kannattaa suojausta miettiä pitkällä tähtäimellä. Näin saa nousevien korkojen sykliin suojaa, hän sanoo.

Suuri osa suomalaisista asuntolainoista on sidottu 12 kuukauden euribor-viitekorkoon. Se on on historiallisesti ollut keskimäärin 3,15 prosenttia. Nykyisestä nollatasosta on siis nousuvaraa, ja jos kulutus on mukautunut alhaisten lainakulujen tasolle, voi nousu kolahtaa omaan talouteen. Osa varautuukin korkojen nousuun säästämällä.

– Säästäminen kannattaa ehdottomasti, mutta on hyvä miettiä, haluaako säästöt sitten käyttää nouseviin lainakuluihin vai olisiko järkevämpi suojautua korkojen nousulta korkokatolla ja säästää muuten vaan, Leisti sanoo.

Tutustu korkokattoon‍. Korkosuojan myöntää osuuspankki.