Lainanhoitoon, mutta myös asumiseen ja elämiseen liittyvät kulut nousevat nyt ripeästi. Samaan aikaan on kasvanut huoli kotitalouksien velkaantumisesta ja siihen on reagoinut myös Finanssivalvonta. Sen pankeille antaman suosituksen mukaan asuntolaina-asiakkaan kaikkien lainojen yhteenlasketut hoitokulut eivät saa pääsääntöisesti ylittää 60 prosentin rajaa nettotuloista. Tämän luotonhoitorasitteen laskennassa huomioidaan myös taloyhtiölainat.

Pankki- ja vakuutusalaa edustavan Finanssialan johtaja ja pääekonomisti Veli-Matti Mattilan mukaan uudet säännökset eivät juurikaan muuta pankkien nykykäytäntöjä, sillä niiden stressiseula on jo nyt varsin tiukka.

– Pankkien on finanssikriisin jälkeen pitänyt varmistaa asiakkaiden maksukyky laskelmalla, jossa asuntolainan korko on vähintään 6,0 prosenttia ja laina-aika enintään 25 vuotta. Se on osoittautunut toimivaksi ohjeistukseksi, jota pankit ovat myös noudattaneet. Jatkossa se on vielä tarpeellisempi, sillä nollakorot ovat nyt historiaa, Mattila toteaa.

Pikavipit ja kulutusluotot suurempi riski

Pankin maksukykykartoituksessa huomioidaan paitsi asuntolaina myös muista pankeista otetut kulutusluotot, autolainat, osuudet taloyhtiölainoista sekä pikavipit. Tietoja on vielä toistaiseksi haettava monista eristä lähteistä ja luotettava joissakin kohdin vain asiakkaan sanaan.

Mattilan mukaan keväällä 2024 avautuva positiivinen luottotietorekisteri tulee olemaan tässä kohtaa tärkeä työkalu. Sen avulla pankki löytää ajantasaiset tiedot lainanhakijan luotoista ja tuloista yhdestä osoitteesta.

– Menokaton tavoitteena on suojata asuntolainan hakijaa ylivelkaantumiselta. Pankkien näkökulmasta asuntolainaa suuremmat maksukykyriskit kuitenkin liittyvät pikavippeihin ja taloyhtiölainoihin, joiden korot ovat niin ikään nousussa. Maksuvaikeuksiin ajaudutaan usein vasta asuntolainan nostamisen jälkeen, jos sen päälle on otettu muitakin luottoja, Mattila muistuttaa.

Lisäturvaa laina-asiakkaalle

 OP:n tuotepäällikkö Atte Ylä-Mattilan mukaan uudet suositukset eivät juurikaan muuta nykyisiä käytäntöjä lainatiskeillä.

– Asiakkaan näkökulmasta katsoen pankeissa toimitaan jatkossakin samalla tavalla eli pankki käy asiakkaan kanssa läpi tulot ja menot, joiden pohjalta keskustellaan sopivasta lainasummasta. Pankin puolella näitä vain tarkastellaan hieman erilaisella laskennalla kuin ennen, hän toteaa.

Jo nykyisellään stressitestissä huomioidaan kaikki asiakkaan velat. Suurin käytännön muutos on tuloihin sidottu 60 prosentin raja kuormitetuille luotonhoitomenoille.

 – Asiakkaiden ei tarvitse olla huolissaan lainansaannista, sillä Finanssivalvonnan tavoitteena ei ole kiristää merkittävästi nykyisiä asuntoluottokäytäntöjä. Myös OP:n omissa analyyseissa on päädytty vastaaviin johtopäätöksiin, Ylä-Mattila painottaa.

Elämän yllättäviin käänteisiin voi varautua monin tavoin. Lue lisää talouden turvaamiseen‍ liittyvistä palveluista.

Lue myös:

Mikä on lainakatto?‍

Korot nousussa: Asuntolainan ehtii vielä suojaamaan

Mitä tehdä, jos ei enää selviä maksuistaan? Asiantuntija antaa toimivat vinkit