Suomessa on aiempien talouskriisien jäljiltä rakennettu lainsäädäntöä, jolla pyritään ehkäisemään ylivelkaantumista. Yksi niistä on asuntolainoja koskeva lainakatto, joka rajaa myönnettävän asuntolainan määrää lainanhakijan pankille antamien vakuuksien perusteella.

Luottolaitoslain mukaan asuntolainan määrä saa olla enintään 90 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta.

Käytännössä asunnon ostajalla tulee olla vähintään 10 prosenttia omia säästöjä tai muita reaalivakuuksia. Yleensä asuntolainan vakuutena toimii ostettava asunto, mutta sen lisänä voi olla esimerkiksi kakkosasunto, kesämökki, metsäpalsta, osakesalkku tai muut säästöt.

Suomessa lainakatto tuli käyttöön vuonna 2016 ja tavoite on ollut selkeä. Lainakaton avulla on haluttu suitsia ajoissa paitsi kansalaisten myös kansantalouden ylivelkaantumista. Perinteisen asuntolainan lisäksi sitä käytetään peruskorjausta varten myönnettävissä lainoissa.

Toimiva työkalu riskienhallintaan

Pankki- ja vakuutusalaa edustavan Finanssialan johtaja ja pääekonomisti Veli-Matti Mattilan mukaan asuntolainoja koskeva lainakatto on nykyään jo vakiintunut osa välineistöä, jolla viranomaiset pyrkivät vaikuttamaan asuntorahoitukseen ja kotitalouksien velkaantumiseen.

Tehoa on lisännyt se, että pankit ovat omissa lainalaskureissaan ja -päätöksissään käyttäneet selvästi tiukempia kriteerejä kuin lakiin kirjatut maksimirajat ovat.

– Takavuosista on otettu oppia ja käytännössä pankit ovat antaneet enimmillään luottoa noin 70–75 prosenttia. Sen ylittäminen edellyttää lisävakuuksia, kuten esimerkiksi ostettua lainatakausta, Mattila toteaa.

Vaikka kyse on ollut pankkien ja lainanottajien osalta riskienhallinnasta, sillä on ollut myös asuntokauppaa jarruttavia ja ohjaavia vaikutuksia.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) tuoreen tutkimuksen mukaan lainakatto on vähentänyt velkaantumista, ja samalla myös rajoittanut ensiasuntojen ostajien määrää. Näin on käynyt etenkin pienituloisempien kotitalouksien kohdalla, joilla on vähemmän varallisuutta – ja samalla myös vakuuksia.

– Viranomaiset ovat kuitenkin olleet järjestelmään tyytyväisiä ja siellä on ollut halua tiukentaa kriteerejä edelleen, Mattila kertoo.

Joulukuussa 2023 Finanssivalvonta‍ palautti asuntolainakaton 90 prosenttiin muilta kuin ensiasunnon ostajilta.

Vakuudet valmiiksi ennen lainaneuvotteluja

OP:n tuotepäällikkö Atte Ylä-Mattilan mukaan sopiva laina lasketaan jokaisen asiakkaan kohdalla tapauskohtaisesti. Samalla käydään läpi tulot, menot, velat ja niiden kuukausikulut sekä varallisuus.

– Yleensä ostettava asunto kattaa noin 70 prosenttia vakuuksista. Lainan loppuosalle saatetaan kuitenkin tarvita lisävakuuksia, ja niitä on hyvä käydä läpi jo etukäteen, Ylä-Mattila opastaa.

Myös lainahakemus kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen kaupantekoa.

– Näin pankissa voidaan perehtyä paremmin asiakkaan tilanteeseen. Samalla on hyvä varata neuvotteluaika, jossa päästään vastaamaan lainansaantia koskeviin kysymyksiin, Ylä-Mattila vinkkaa.

Tarvitsetko lainaa asuntoon? Lainalaskurilla‍ saat arvion lainan kustannuksista haluamallasi laina-ajalla. 

Lue myös:

Mikä on menokatto?

Vältä joutumasta liriin velkojesi kanssa: Laske lainojesi korko‍