Suuryritystutkimukseen‍ 2023 vastanneiden suuryritysten luottamus Suomen poliittiseen johtoon on yhä heikkoa. Vain puolitoista prosenttia vastaajista uskoo julkisen talouden etenevän kohti tasapainoa. Päinvastaista mieltä on useampi kuin yhdeksän kymmenestä.

Venäjä hyökkäys Ukrainaan yllätti suuryritykset, jotka olivat jo vuosien aikana ehtineet tottua itämarkkinan erityispiirteisiin ja -riskeihin. Reaktio on vastausten perusteella voimakas. Venäjä lasketaan pois kohdemarkkinoiden listalta pysyvästi tai vähintään pitkäksi ajanjaksoksi.

Kenties Venäjän aggressio havahdutti suuryritykset tarkastelemaan uudelleen myös vahvaa alihankinta- ja vientimaata Kiinaa. Useampi kuin kaksi viidestä vastaajasta piti maan vahvistumista uhkana toimialalleen – mahdollisuutena puolestaan yksi neljästä.

Miltei puolet vastanneista suuryrityksistä aikoo keskittyä vuonna 2023 tehostamiseen ja tuottavuuden lisäämiseen. Vähemmän kuin yksi viidestä luottaa toiminnan laajentamiseen ja edelleen kehittämiseen. Romahdus vuodentakaisesta on raju; koronan lientymisen ilo on nopeasti kadonnut.

Onneksi investointihalukkuus lupaa parempaa. Tuotannon laajentamiseen ja kapasiteettiin panostetaan yhä. Myös digitalisaatio ja siirtymä kestävään liiketoimintaan jatkavat maltillisesti kasvavien panostusten listalla.

Samalla, kun suuryritykset varautuvat apeaan suhdanteeseen ja tehostamiseen, ne tunnustavat kohtaavansa entistäkin raaemman kamppailun hyvistä työntekijöistä ja erikoisosaajista. Yksikään vastaajista ei ollut väitteestä eri mieltä. Yli puolet näkee kamppailun osaajista myös uhkana itselleen. Muutos on raju tutkimuksen aikasarjassa. Työn markkina ei ole enää antajan vaan tekijän.

Yhdeksän kymmenestä vastaajasta näkee kiihtyneen inflaation aiheuttavan ongelmia yritykselleen. Korkotason nousu herättää maltillisempaa huolta. Tämän ymmärtää, sillä moni suuryritys on hyvin omavarainen. Juuri taloudellinen vahvuus suojelee vastausten perusteella suuryrityksiä yllätyksiltä ja epäjatkuvuuksilta. Varautuminen on ollut viisautta, vaikka julkisessa keskustelussa kannattavuuspeliä ja taseiden pullistumista on myös kritisoitu.

COVID-19, Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama kriisi ja ennakoitu taantuma ovat testanneet talouden lisäksi myös suuryritysten arvot. Vastuullisuus ei ole enää hyvien aikojen harrastus. Sitoutuminen on kestänyt poikkeusvuodet. Lisäksi sosiaalinen vastuu on noussut ympäristövastuun rinnalle. Myönteistä kehitystä sementoi myös hallitusten lisääntynyt kiinnostus. Yhä useammassa yrityksessä ylimmän johdon palkitseminen on sidottu vastuullisuustavoitteiden täyttymiseen.

Nyt yhdettätoista kertaa toteutettu Suuryritystutkimus‍ on ainutlaatuinen sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Raportti toteutetaan noudattaen hyvää akateemista tapaa. Sen todellinen vaikuttavuus punnitaan kuitenkin kyvyssä virittää keskustelua yhteiskunnan ja talouden eri foorumeilla.