Maassa taivaan saranat

Kirjailija Veijo Meren hienon, Suomen historiaa käsittelevän sarjan avasi teos ”Maassa taivaan saranat”. Teosnimen uskaltaa kaapata Suuryritystutkimuksen raporttiin, koska se kuvaa myös suomalaisten suuryritysten tuntoja pandemian piinaamassa maailmassa. Arkiosaamisella ja tunnollisuudella voi lunastaa tien alansa huipulle.

Teksti Pekka Mattila, valtiotieteiden tohtori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Professor of Practice
Julkaistu 13.1.2022

”Taitopelin aika” nousi Suuryritystutkimuksen raportin otsikoksi perusteellisen punninnan jälkeen. Vastanneet suuryritykset uskovat itseensä ja asiakkaisiinsa, mutta eivät suinkaan odota toimintaympäristön rientävän avuksi. Kyllin vahva ja määrätietoinen toimija saa ja osaa pärjätä omillaan.  

Haavekin totta

Kenties myönteisin uutinen koko raportissa liittyy vastanneiden suuryritysten kasvuodotukseen ja -orientaatioon. Vastanneet yritykset uskovat voittavansa markkinassa. Yli kolmannes heistä aikoo alkaneena vuonna keskittyä ennen kaikkea toiminnan laajentamiseen ja edelleen kehittämiseen. Osuus on silmiinpistävän suuri.

Rehellisyys vakavassa

Menestyksen ei vastausten perusteella silti uskota lankeavan itsekseen. Suuryrityksillä on varsin realistinen kuva kilpailutilanteesta ja markkinapaikkansa laeista. Miltei 70 prosenttia vastaajista uskoo menestyksen keskittyvän arvoketjussa yhä harvemmille toimijoille.

Ote on nöyrä. Miltei 90 prosenttia vastaajista luonnehtii osaajakilpailua historiallisen kovaksi. Miltei puolet vastaajista lukee kilpailun itselleen jo uhkaksi. Houkuttelevuutta työnantajana ei voi ottaa annettuna.

Yhteinen epäymmärrys

Vastanneiden suuryritysten arvio kotimaan politiikasta on raaka ja raadollinen. Myös tällä kertaa miltei neljä viidestä vastaajasta korosti poliittiseen johtamiseen liittyviä epävarmuustekijöitä.

Selvästi yli 90 prosenttia vastanneista suuryrityksistä ei usko julkisen velkaantumisen pysyvän hallinnassa tai rakenteellisten kitkatekijöiden tai kannustinloukkujen ratkeavan. Suuryritys ei enää edes jaksa yrittää ymmärtää poliitikkojen logiikkaa. Railo on vakiintunut.

Kasvua kasvulle

Vastanneiden suuryritysten investointiorientaatio on sumuiseen suhdanteeseen nähden optimistinen ja etupainotteinen. Lisäyksen merkitys vahvistuu, kun huomioi korkoa korolle -mekanismin: kasvu pakkautuu kasvun päälle.

Panokset digitalisointiin kasvavat yhä. Siirtymä kestävään liiketoimintaan erottuu myös painopisteenä. Investoinnit tuotantokapasiteettiin ja tuotantotilojen vahvistamiseen kääntyvät vahvaan kasvuun. Tämä kertoo kysyntään liittyvästä myönteisestä odotuksesta paremmin kuin kenties mikään muu yksittäinen luku. Myös panokset yritysjärjestelyihin nousevat.

Aineelliset investoinnit ovat lähtökohtaisesti nykyistä toimintaa turvaavia. Aineettomat investoinnit puolestaan luovat uutta kasvua. Vastanneet suomalaiset suuryritykset osaavat toimia kaksikätisesti: tehtaan logiikan ja löytöretken logiikan yhdistelmä voittaa.

Koukussa Suomeen

Suomi näyttäytyy vastanneille suuryrityksille terveenä ja luotettavan alustana. Edes pitkään jatkunut kriittisyys maan poliittista johtoa kohtaan ei ole onnistunut murtamaan uskoa. Vaikka globaalit konsernit ymmärtävät suomalaisen kysyntäpohjan rajallisuuden, usko työhön, tuotantoon ja alihankintaan on horjumaton.

Lupaus pienille ja keskisuurille yrityksille on vahva, vaikka samalla suuryritysten vaatimukset vastuullisuustekojen osalta kasvavat. Tanssiakseen itseään isompien kanssa myös alihankkijan on varmistettava oman toimintansa läpinäkyvä kestävyys.

Poikkeuksellinen linssi

Nyt kymmenettä kertaa toteutettu suuryritystutkimus on hyvin erityislaatuinen jopa kansainvälisesti katsoen. Käsillä oleva aineisto – kansantalouden suurimpien yritysten johtoryhmätaso – edustaa ratkaisevaa päätösvoimaa ja kertoo myös monen oman alansa globaalisti johtavan yrityksen tunnelmasta.

Suuryritystutkimus tarjoaa vuosittain ainutlaatuisen katsauksen suomalaisten ja Suomessa toimivien suuryritysten tulevaisuuteen sekä talouden näkymiin. Tutustu vuoden 2022 tutkimukseen täällä.

Kirjoittaja Pekka Mattila on valtiotieteiden tohtori ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Professor of Practice. Hänen erikoisalaansa ovat varsinkin suurten yritysten transformaatiot.