Nyt raportoitavat tulokset ovat näkemyksiä yrityksiltä, joiden edellisen päättyneen tilikauden vahvistettu liikevaihto oli yhteensä 198,6 miljardia euroa, mikä edustaa liki kuuttakymmentä prosenttia koko suurimpien kohderyhmästä. Suomen valtion vuosibudjetiksi vuodelle 2020 esitettiin 57,6 miljardia euroa. Vertaus antaa osuvan kuvan suomalaisten suuryritysten painoarvosta työllistäjinä ja veronmaksajina.

Tällä kertaa tulokset herättävät ristiriitaisia tunnelmia. Vaikka vastanneiden suuryritysten monet odotukset ovat varovaisen myönteisiä, myös pahimpaan varaudutaan, koska näkyvyys on heikko. Riskit halutaan hallita.

Amerikkalainen kylmän sodan vuosien vaikuttaja Robert McNamara pohti niin kutsutun sotasumun olemusta: taistelukentältä nousee joskus niin paljon pölyä, ettei vihollisen tai liittolaisen hakkeista tarkoin tiedä. Epävarmuudet ja tapahtumien keskinäisyhteydet tekevät tarkasta tilanteenluennasta tällöin mahdotonta hienostuneimmallekin johtajalle.

Suuryritysten kohdalla voimme nyt puhua vähintään markkinasumusta.

Vastanneet yritykset ovat selvästi varautuneet ja yhä varautumassa kylmään kauteen. Suomen kansantalouteen ei liity suuria kasvuodotuksia. Samalla poliittiset ja kauppapoliittiset epävarmuudet ovat pikemminkin lisääntymässä kuin lientymässä. Niihin suuryritykset ovat oppineet suhtautumaan kuitenkin jo ihailtavan viileästi.

Epävarmuuden keskellä suomalaiset suuryritykset panostavat euroalueeseen ja muuhun Eurooppaan. Näihin kohdistuvat odotukset ovat Britanniaa lukuun ottamatta varsin positiivisia. Kenties yllättäen kaupallisia mahdollisuuksia nähdään uhittelusta huolimatta myös Yhdysvalloissa.

Työllistämistalkoissa vastanneilla suuryrityksillä ei ole antaa tällä kertaa suuria lupauksia. Suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten kentälle tarjolla on kuitenkin aiempaa korkeampaa kasvua ostoissa ja alihankinnoissa. Tämä ennakoi myönteistä kehitystä myös suurimpien kasvukeskusten ulkopuolella. Kansainvälisimpienkin suuryritysten todellinen jalanjälki on Suomelle ratkaisevan tärkeä juuri arvoketjuvaikutusten kautta.

Rytminvaihdos on kuitenkin tapahtunut. Suuryritysten odotukset ovat siirtyneet kasvun ja uusien mahdollisuuksien metsästämisestä entistä voimakkaammin toiminnan tehostamiseen ja tuottavuuden lisäämiseen. Mikäli suhdanne kääntyy vakavaan laskuun, vyötärön pitää olla kunnossa.

Mollisävyt eivät ole kuitenkaan koko totuus. Duuria edustaa vahva sitoutuminen investointeihin ja tulevaisuuspanoksiin. Varsinkin investoinnit tuotantokapasiteettiin, digitalisoitumiseen ja yritysjärjestelyihin lupaavat kasvua verrattuna edellisvuoteen. Rohkeille ja määrätietoisille sumuiset näkymät ja herkkä suhdanne tarjoavat myös tilaisuuksia.

Kenties kiinnostavinta tänä vuonna on itsevarmuuden lisääntyminen vastaajajoukossa. Enemmistö kokee toimialansa käyvän läpi rajua murrosta ja osaajakilpailun tulleen uudeksi normaaliksi. Valtaosa kokee epäjatkuvuuskohdat kuitenkin itselleen mahdollisuuksiksi ja haluaa jopa edistää markkinansa luovaa tuhoa. Uhkaavasta termistä huolimatta taloustieteilijä Joseph Schumpeterin tutuksi tekemä mekanismi on keskeinen sekä yritysten että talouksien uudistumiselle.

Kenties yllättäen, peräti neljäkymmentä prosenttia vastaajista kokee start-up -yritysten muokkaavan kenttänsä toimintatapoja ja rakenteita. Vaikka yhtä moni on päinvastaista mieltä, kertoo tulos lisääntyvästä avoimuudesta ja herkkyydestä korporaatioiden maailmassa. Ehkä se kertoo myös nöyryydestä: vankkakaan suljettu linnoitus ei enää pärjää avoimille toriaukioille, jossa sekä ideat että omaisuuserät vaihtavat haltijaa.

Sateenraskaista suhdannepilvistä ja globaalitalouden aallokoista huolimatta suomalaisten suuyritysten peliä ei suinkaan ole menetetty. Se on kesken tai ehkä vasta alkamassa. Markkinaa jaetaan usein uudelleen juuri epävarmoina aikoina ja murroksen hetkinä.

Nyt tärkeintä on, ettei usko hiivu kesken navigoinnin.

Suuryritystutkimus tarjoaa vuosittain ainutlaatuisen katsauksen suomalaisten ja Suomessa toimivien suuryritysten tulevaisuuteen sekä talouden näkymiin. Tutkimus kattaa 250 suurinta yritystä. Tutustu vuoden 2020 tutkimukseen.‍