Moni ehkä yhdistää digitaalisen rahan käsitteen kryptovaluuttoihin, kuten Bitcoiniin. Kryptovaluutat eivät kuitenkaan ole laillisia maksuvälineitä, eikä niiden katsota täyttävän rahalta vaadittavia ominaisuuksia, vaihdon välinettä, arvon mittaa ja säilyttäjää.

Menee varmaan pitkään ennen kuin kryptovaluutat täyttävät rahalta vaadittavat ominaisuudet. Sen sijaan keskuspankkien digitaalinen raha voi olla huomattavasti lähempänä toteutumista.

Miksi keskuspankki ottaisi käyttöön digitaalisen rahan, tai tarkemmin sanottuna laajentaisi sen käyttöä myös kotitalouksille ja yrityksille? Parhaiten tämä jäsentyy esimerkin avulla. Pisimmällä pohdinnoissa ollaan Ruotsissa.

Ruotsissa käteisen käyttö vähenee nopeasti, ja keskuspankki suunnittelee digitaalisen rahan, e-kruunun (e-krona), käyttöönottoa.

Tällä erää käteinen on keskuspankin vastine pankkien talletuksille. Käteisen käytön marginalisoituessa kotitalouksien ja yritysten mahdollisuus käyttää luottoriskitöntä maksuvälinettä kapenisi olennaisesti. Digitaalinen keskuspankkiraha merkitsisi siis käteisen modernia versiota.

E-kruunu on mahdollista toteuttaa monella tapaa niin toimintaperiaatteen kuin teknisten ratkaisujen osalta. Tässä vaiheessa lähtökohtana on yksinkertaistetusti mahdollisuus avata tili keskuspankissa. Tämän varaan olisi mahdollista tarjota palveluita kuten maksukortteja. Keskuspankki voisi myös antaa yksityisille tarjoajille mahdollisuuden rakentaa palveluita, jotka hyödyntävät e-kruunua.

Ensivaiheessa e-kruunulle ei maksettaisi korkoa. Tällainen mahdollisuus halutaan kuitenkin varata tulevaisuutta varten. Riksbanken ei kaavaile digitaalisesta rahastaan rahapolitiikan välinettä, mutta sellaisenakin se voi toimia. Sen avulla vaikkapa negatiivisen koron tehoa voitaisiin lisätä selvästi.

E-kruunu olisi pankkien talletuksille uudenlainen kilpailija. Kriisitilanteissa se toisi turvasataman, mutta voisi jopa kiihdyttää talletuspakoja, jos varojen siirtäminen digitaaliseksi keskuspankkirahaksi olisi helppoa. Keskuspankin digitaalisen rahan varaan rakennettavat palvelut voisivat myös heijastua monin tavoin pankkitoimintaan.

Ruotsin keskuspankki ei ole yksin selvittämässä digitaalisen rahan mahdollisuuksia. Kansainvälinen järjestelypankki, BIS, julkaisi juuri katsauksen aihepiiristä. Euroopan keskuspankki on myös ajan hermolla, mutta on ilmoittanut, että tässä vaiheessa sen kiinnostus aihepiiriin on lähinnä akateeminen. Euroalueella käteisen käyttö ei ole vähentynyt samoin kuin Ruotsissa.

Vielä ei tiedetä missä muodossa ja milloin e-kruunu toteutuisi, jos lainkaan. Ruotsin keskuspankin suunnitelmat e-kruunusta ovat kuitenkin osa digitalisaatiota ja samalla luontevaa jatketta maksuvälineiden kehitykselle. Ei epäilystä, etteikö e-kruunu saata hyvinkin olla todellisuutta jo ensi vuosikymmenellä.