Yhdysvaltain talous on perinteisten talousindikaattorien perusteella vajoamassa taantumaan hetkellä millä hyvänsä. Todennäköisyys sille, että taantuma vältettäisiin, on näiden indikaattorien valossa pieni. Työmarkkinat ja palvelusektori ovat toistaiseksi kuitenkin vahvat. Tulokehitys on ollut myönteistä ja erityisesti palveluiden kulutus vankalla tolalla.

Teksti Reijo Heiskanen, OP Ryhmän pääekonomisti @Reiskanen
Julkaistu 5.6.2023

Olemmeko siis siirtyneet uudenlaiseen tilanteeseen, jossa vanhat ennakoivat indikaattorit, jotka nojaavat teollisuuteen, tavaroiden kulutukseen ja rahoitusmarkkinoiden hinnoitteluun eivät enää toimikaan? Vai onko kyse vain normaalista viiveestä? Tai kenties pitkittyneestä viiveestä, joka johtuu koronapandemian luomasta poikkeuksellisesta tilanteesta palvelusektorilla ja työmarkkinoilla?

Osa odottelee pehmeää laskua. Kultakutri-skenaariota, jossa talous tasapainoilisi juuri sopivasti kylmän ja kuuman välillä. Ekonomistikielellä BKT asettuisi potentiaaliselle uralleen, työttömyys ei-inflatoriselle tasapainotasolleen ja inflaatio luonnollisesti parin prosentin tuntumaan. Tätä sopii toivoa, mutta toistaiseksi tällaista ei ole nähty kuin oppikirjoissa ja satukirjoissa.

Jos ei usko Kultakutriin, joutuu pohtimaan vaihtoehtoista skenaariota. Oma OP:n perusennusteemme nojaa vanhoihin lainalaisuuksiin, joiden pohjalta näköpiirissä on maltillinen taantuma. Täsmällistä ajoitusta on tällä kertaa normaaliakin vaikeampi tehdä, koska työmarkkinoiden vahva tilanne pehmentää laskua. Konsensusennuste tasapainoilee tällä erää Kultakutrin ja taantuman välimaastossa.

Mikäli talous ei viilene, inflaatio voi olla sitkeämmässä ja vaatia ajan myötä yhä korkeampia korkoja. Tämä voisi lopulta johtaa jopa jyrkempään taantumaan kuin nopeammin tuleva viileneminen.

Nämä pohdinnat mahdollisesta pehmeästä laskusta, ja eri vaihtoehdoista ovat tuttuja aiempienkin taantumien alta. Taantuman ennakoiminen tuntuu olevan vaikeaa silloinkin, kun todennäköisyys indikaattorien perusteella on historiallisen korkea.

Yhtä kaikki. Toivokaamme, että maailma olisi muuttunut, ja voisimme ensimmäistä kertaa nauttia tasapainoisesta talouskehityksestä, ja juhlia kaiketi suhdanteiden loppua. Lienee sanomattakin selvää, että kirjoittajan on tähän vaikea uskoa. Kehotankin miettimään mitä vaihtoehdot merkitsevät. Eikä tämä tietysti ole pelkästään Yhdysvaltain asia. Kun Yhdysvallat aivastaa, muu maailma vilustuu.

Kirjoittaja Reijo Heiskanen on OP Ryhmän pääekonomisti. Hänellä on pitkä kokemus ekonomistina makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden parissa. OP Ryhmän pääekonomistina hän on toiminut vuodesta 2010.