Talouselämä-lehden kannessa komeili muutama vuosi sitten kuva kansainvälisesti menestyvästä pop-tähti Almasta. Kuvatekstinä oli ”Vientitoivo”. Kansikuva on jäänyt mieleeni, sillä vuosikymmenen alussa kuvassa olisi todennäköisesti ollut kännykkä, paperikone tai nosturi. Taitaa olla niin, että Suomesta kannattaa viedä maailmalle hevosta pienempiä tuotteita ja jopa palveluita, toisin kuin vuorineuvos Matomäki aikanaan totesi.

Siinä missä kaupankäynnin kohteet ovat muuttuneet, myös toimitusketjut ja kauppatavat ovat kehittyneet. Mitä muutokset tarkoittavat kansainvälistä kauppaa käyvien yritysten kannalta? Tässä muutamia teemoja pohdittavaksi.

Toimitusketjujen pirstaloituminen haaste verkostonhallinnalle

Toimitusketjujen pirstaloituminen on looginen seuraus kansainvälisen työnjaon syventymisestä. Yritykselle tämä tarkoittaa, että tuotannontekijät (mm. suunnittelu, tuotanto) ja toimitusketjut (mm. hankinta- ja myyntiketjut) ovat hajaantuneet merkittävästi Matomäen ajoista. Esimerkiksi Suomen viennistä jopa kolme neljännestä on ns. välituotteita, jotka päätyvät arvoketjun seuraavaan vaiheeseen. Lisäksi toimituksiin liittyy yhä useammin huolto- ja palvelutuotantoa, mikä laajentaa entisestään toimitusketjuja.

Pirstaloituminen heijastuu yrityksessä operatiiviseen sekä taloudelliseen ohjaukseen. Verkoston hallinnan merkitys korostuu. Talouden näkökulmasta on tyypillistä, että yrityksen käyttöpääoma laiskistuu, likviditeetti ei ole tehokkaasti käytössä ja erilaisten taloudelliseen ohjaukseen liittyvien riskielementtien hallinta muuttuu haastavammaksi (mm. luottoriski ja valuuttariski). Toimitusketjujen pirstaloitumisen vaarana on, että pääomarakenne vinoutuu ja riskienhallinnallinen läpinäkyvyys sekä ohjaus heikkenevät.

Kaupan regulaatio – välttämättömyydestä hyve?

Toinen yritysten arkeen vaikuttava tekijä liittyy myös toimitusketjujen pirstaloitumiseen. Kauppaan kohdistuvan regulaation merkitys on nimittäin korostunut. Tässä yhteydessä tarkoitan esimerkiksi terrorismin ja rahanpesun estämistä sekä asiakkaan tuntemista koskevaa regulaatiota ja pakotteiden soveltamista. Tämänkaltainen kansainvälinen regulaatio on entistä aktiivisempi väline kansainvälisessä politiikassa.

Kaupan regulaatio koskee kaikkia ja niiden noudattaminen on kaupankäynnin edellytys. Yritykset ovat rakentaneet uusia rooleja ja toimintamalleja regulaatiovaateisiin vastaamiseksi. Näillä on suora yhteys operatiiviseen ketteryyteen ja kaupankäynnin edellytysten luomiseen. Tästä syystä jotkut yritykset näkevät tehokkaan compliance-prosessin kilpailutekijänä.

Kaupan rahoituksen keinot monipuolistuneet

Kaupan rahoituksen työkalut ovat monipuolistuneet ja kehittyneet, oli sitten kyse myynnistä tai hankinnoista. Tämä on liitännäinen sille, että kaupan kohteet ovat usein hevosta pienempiä tai aineettomia. Oma vaikutuksensa on toki toimitusketjujen pirstaloitumisella. Kauppatavat ja maksuajat vaihtelevat toimitusverkostossa ja hyvin toimivia toimitusverkostoja halutaan vahvistaa rakentamalla verkostoa vahvistavia rahoitusratkaisuja. Kaupan rahoituksessa yhdistellään nykyään sujuvasti avoimia maksuja, perinteisiä Trade Finance -instrumentteja sekä luottovakuutuksia.

Miksi muutosta kannattaa seurata?

Kymmenen vuotta tästä eteenpäin ja sanomalehtien kansissa saattaa komeilla ”Vientitoivona” jotain sellaista, mitä emme pysty nyt edes kuvittelemaan. Muutos on jatkuvaa, ja se mikä toimi eilen ei välttämättä toimi enää tänään. Yritysten onkin tärkeää seurata toimitusketjuihin, regulaatioon ja rahoitukseen liittyviä muutoksia tarkasti. Kaupankäyntiin liittyvät muutokset heijastuvat suoraan yrityksen kilpailukykyyn ja arkeen, mistä johtuen näiden muutosten huomioiminen omassa toiminnassa on hyvin relevanttia.