Digiasiointi on tehnyt monien arkisten asioiden hoitamisesta helpompaa, mutta kolikon kääntöpuolena myös rikolliset pyrkivät hyödyntämään tätä murrosta. Pankkitoiminta on aina perustunut luottamukseen ja teemme joka päivä töitä asiakkaiden varojen turvaamiseksi. Jokainen voi kuitenkin suojata myös itseään ja läheisiään.

Teksti Marjo Myllyaho, turvallisuusasiantuntija
Julkaistu 20.2.2023

Moni asia hoituu tänä päivänä verkossa, mikä tuo helppoutta elämään ja vapauttaa aikaa muihin asioihin. On helppoa maksaa laskut, tehdä sopimuksia ja ostoksia tai vaikka hakea passia kotisohvalta käsin. Useimmiten tämä on myös täysin turvallista. Pankit ja viranomaiset pitävät huolta siitä, että heidän palveluitaan on sujuvaa ja turvallista käyttää.

Yhteiskunnan muuttuminen yhä digitaalisemmaksi on tarjonnut ihmisille mahdollisuuksia, mutta samat mahdollisuudet kiinnostavat myös rikollisia. Mitä enemmän palveluita verkossa on, sitä enemmän siellä on käyttäjiäkin ja mahdollisuuksia tehdä petoksia. Koska pankkien ja viranomaisten palvelut ovat hyvin suojattuja, niin rikollinen iskee niin sanotusti heikoimpaan lenkkiin eli ihmiseen.

Rikollinen käyttää häikäilemättömästi hyväkseen uhrin tunteita ja luottamusta toisiin ihmisiin. Rikollinen tähtää siihen, että uhri ohittaisi loogisen ajatusprosessin luomalla esimerkiksi kiireen tunteen tai asettamalla uhrin kovan paineen alle. Nykyajan pankkiryöstössä ei ryöstetäkään enää pankkia, vaan rikollinen erehdyttää asiakkaan joko luovuttamaan tunnukset tai kortin tiedot jollakin verukkeella tai manipuloi asiakkaan tekemään petollisen maksun itse.

On kyse kasvavasta verkkorikollisuudesta, jolta voi suojautua. Me teemme pankissa paljon töitä asiakkaiden rahojen turvaamiseksi ja osin tämä työ tapahtuu taustalla eikä asiakas huomaa sitä arkipäiväisessä asioinnissa. Yhtenä tärkeänä osana työtämme on kasvattaa tietoisuutta petosrikollisuudesta. Opastamme turvalliseen asiointiin ja tiedotamme ajankohtaisista väärinkäytösilmiöistä. Digitaitojen turvaamisessa tarvitsemme myös sinua. Yksin on hankalaa tanssia tangoa.

Olen joskus verrannut digiasiointia tien ylittämiseen. Vaikka ylittäisit tien suojatiellä, tulee sinun silti katsoa molempiin suuntiin ja varmistaa, että ylittäminen on turvallista. Suurin osa liikenteessä liikkuvista toimii vastuullisesti ottamalla toiset huomioon. Joukossa liikkuu kuitenkin myös niitä, jotka luovat toisille liikkujille ja itselleen vaaran paikkoja. Tähän mahdollisuuteen meistä jokainen varautuu esimerkiksi katsomalla huolellisesti molempiin suuntiin ennen tien ylittämistä. Varautumiseen opetetaan meille jokaiselle jo pienestä pitäen ja aikuisena asiaan ei välttämättä edes kiinnitä huomiota.

Kanssakulkijat opastavat ja varoittavat toisiaan ja ottavat huomioon heikommassa asemassa olevat. Nyt kannustamme samaan digiturvataitojen osalta. OP Ryhmä on mukana valtakunnallisessa Kansalaiskyberteko -kampanjassa, joka haluaa nostaa digiturvataidot yleiseen keskusteluun ja pienentää kuilua ihmisten digiturvataitojen välillä.

Pankkina haluamme erityisesti kasvattaa tietoisuutta verkkopetoksista. Kukaan ei kuitenkaan onnistu kampanjassa yksin, vaan tämä on yhteinen ponnistus. Koska rikolliset eivät ole menossa mihinkään, on digiturvataitojen harjoittelusta muodostumassa tärkeä kansalaistaito, johon haluamme kaikilla olevan hyvät edellytykset.  

Kansalaiskyberteko -kampanjan sivuilla on koottuna 12 erilaista kybertekoa ja ohjeet teon suorittamiseen. Halutessaan teon voi jakaa sosiaalisessa mediassa.

Ohjeet kansalaiskyberteon suorittamiseen on räätälöity sen mukaan, onko opastettavana, lapsi, aikuinen, nuori vai vanhus. Esimerkiksi teko 7 "Köyhät rikolliset" tarjoaa hyvät eväät keskustelun aloittamiseen verkkopetoksista. Myös teko 6 "Valetieto-oppi" herättää ajattelemaan verkossa olevan tiedon todenperäisyyttä ja miettimään sitä, että miksi on ylipäänsä tärkeää osata arvioida, että onko jokin netissä oleva tieto totta.

Yhteiskunta ei toimi ilman luottamusta toisiin, mutta meistä jokaisen olisi hyvä kyetä erottamaan valetieto luotettavasta tiedosta. Ennen maailmanlaajuista verkkoa valetieto oli helpommin hallittavissa, koska sen levittäjät eivät lähtökohtaisesti saaneet tiedolle suurta yleisöä, vaan valetiedon kohteeksi joutui pienempi joukko.

Myös verkkorikolliset luottavat numeroihin. Kun lähestytään tarpeeksi suurta joukkoa rikollisilla aikeilla, niin aina joku saadaan johdettua harhaan. Kun ennen esimerkiksi rakkauspetokset tehtiin kasvotusten, niin luonnollisesti rikollinen joutui näkemään enemmän vaivaa petoksen toteuttamiseen, kun nyt verkon ansiosta rakkaushuijarit voivat työskennellä työvuoroissa huijaustehtaissa ja huijata useita uhreja kerrallaan. 

Kyberturvallisuus on laaja käsite ja ehkä monelle hieman pelottavakin. Moni voi myös ajatella, että kyberturvallisuus kuuluu vain asiantuntijoille ja kyberturvallisuutta luo ja kasvattaa aina joku muu. Kansalaiskyberteko -kampanjan avulla halutaan hälventää näitä pelkoja ja korostaa sitä, että digiturvataidot kuuluvat jokaiselle ja jokaisen on niitä mahdollista opetella.

Jos digiturvataidot vuorostaan ovat jo hyvin hallussa, niin jokaisella on mahdollisuus auttaa läheisiä tai tuttavia vahvistamaan omia taitojaan. Verkossa on useita vaaran paikkoja, mutta moni ei varmasti ole valmis palaamaan yhteiskuntaan, jossa asiat hoidetaan aina jonottamalla tiskille. Palveluiden helppo saatavuus verkossa on arkipäivää, ja meidän jokaisen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota verkon vastuulliseen ja turvalliseen käyttöön.

Koska tämä on yhteinen ponnistus, niin lähdethän mukaan harjoittelemaan ja opastamaan digiturvataitoja. Tangosta on hyvä lähteä liikkeelle, mutta toivon mukaan tulevaisuudessa tästä muodostuu letkajenkka, jossa osallistujat jakavat kertyneitä digitaitojaan eteenpäin uusille ihmisille. 

Kirjoittaja Marjo Myllyaho toimii OP:n Talousrikollisuuden torjunnassa turvallisuusasiantuntijana. Marjo on työskennellyt finanssialalla erilaisissa tehtävissä yli 10 vuoden ajan.