Kasvu kertonee lisääntyneistä huijausyrityksistä ja rikollisten onnistuneista huijauskampanjoista, mutta myös pankkien monitoroinnin kehittymisestä. Estotoimenpiteiden tehostuessa yhä useampi petollinen maksu on saatu estettyä tai palautettua pankkien toimesta, mutta kilpajuoksu rikollisten kanssa jatkuu.

Sitä mukaa, kun pankit tehostavat toimintatapojaan vastaamaan verkkohuijausten kasvuun, niin myös rikollinen muokkaa omaa käyttäytymistään. Yhä useammassa huijauksessa petollisen maksun tekeekin ja vahvistaakin uhri itse. 

Sijoitushuijauksissa kasvu sekä menetykset olivat suurimpia. Menetykset sijoitushuijauksissa nousivat 16,2 miljoonaan euroon vuonna 2023 ja menetysten määrä lähes kaksinkertaistui vuodesta 2022.

Sijoitushuijauksiin liittyy lähes aina kryptovaluutta ja uhri houkutellaankin sijoittamaan joko oikeasti olemassa olevaan tai tekaistuun kryptovaluuttaan. Sijoitushuijauksessa uhri lähtökohtaisesti tekee petolliset maksut itse, vaikkakin manipuloituna.

”Sijoituspalvelut” mainostavat usein itseään sosiaalisessa mediassa värikkäillä mainoksilla, joissa esimerkiksi joku julkisuuden henkilö kertoo saaneensa sijoituksilleen muhkeat voitot. Kyseinen julkisuuden henkilö ei tietenkään liity oikeasti asiaan mitenkään, vaan tekaistulla mainoksella pyritään herättämään kiinnostus ja saamaan uhri jättämään yhteystietonsa.

Tämän jälkeen rikollinen ottaa yhteyttä uhriin esiintyen sijoitusneuvojana ja tarjoaa uhrille upeaa sijoitusmahdollisuutta, johon on mahdollista lähteä mukaan maltillisella alkusijoituksella. Kun uhri kerran maksaa esimerkiksi summan, jonka hän ajattelee voivansa menettää, kynnys maksaa lisää madaltuu. Sijoitushuijaus saattaa olla hyvin pitkäkestoinen ja paljastua huijaukseksi vasta kuukausien tai vuosienkin päästä, kun uhri yrittää kotiuttaa varojaan eikä se onnistukaan.  

Myös dokumentti- ja rakkaushuijaukset jatkoivat kasvuaan, vaikkakin maltillisemmin. Suomalaiset menettivätkin dokumentti- ja rakkaushuijauksissa 10,4 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja kasvua vuoteen 2022 verrattuna oli 15 prosenttia. Etenkin rakkaushuijaukset perustuvat hyvin vahvalle sosiaaliselle manipulaatiolle ja niiden selvittämistä haastaa uhrin vahva usko rikolliseen.

Uhrille ihmissuhde ”nettirakkaan” kanssa saattaa olla hyvin todellinen ja rikollinen saattaa ohjailla uhria vahvastikin esimerkiksi siinä, mitä pankkiin kannattaa vastata, kun epäilyttävistä maksuista uhrilta kysytään. Rikolliset ovat myös hyvin kekseliäitä siinä, miten uhrilta vielä voidaan yrittää saada varoja, kun pankki on jo puuttunut epäilyttävään tililiikenteeseen ja esimerkiksi erilaiset lahjakorttiostot huijausten yhteydessä ovat lisääntyneet.   

Tietojen kalastelu ja valepoliisihuijaukset jatkoivat myös kasvuaan vuonna 2023. Menetykset olivat 12,3 miljoonaa euroa ja kasvua edellisvuoteen oli 22 prosenttia.

Uudenlaisena ilmiönä kalastelussa nousivat niin sanotut moniosaiset huijaukset. Moniosaisessa huijauksessa uhri saa ensin kalasteluviestin esimerkiksi pankin tai viranomaisen nimissä ja etenee viestin petollisesta linkistä ja luovuttaa verkkopankkitunnukset valekirjautumissivulle. Tämän jälkeen uhri voi vielä saada pankin työntekijänä esiintyvältä rikolliselta puhelun, jossa rikollinen manipuloi uhrin vahvistamaan petollisen maksun. Usein rikollinen on puhelussa vedonnut siihen, että asiakkaan varat tulee siirtää turvaan. Tosiasiassa varat päätyvät muulitilille, josta ne joko välitetään nopeasti eteenpäin tai nostetaan käteiseksi.   

Tilastot eivät kuitenkaan välttämättä kerro todellista tilannetta, sillä Finanssialan tilastossa näkyvät vain ne huijaukset, jotka ovat tulleet pankkien tietoon. Kaikki huijauksen uhrit eivät ilmoita huijauksesta pankkiin, ja arviot verkkohuijausten todellisesta tilanteesta vaihtelevat. Pahimmassa tapauksessa tilastot näyttävät vain jäävuoren huipun.

Huijaus voi osua kenen tahansa kohdalle iästä, sukupuolesta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta, eikä kukaan valitse joutuvansa uhriksi. Häpeään ei ole syytä, vaan avoin keskustelu verkkohuijauksista auttaa meitä kaikkia. Trendin siirtyessä yhä enemmän huijauksiin, joissa uhri manipuloidaan tekemään ja vahvistamaan petollinen maksu itse, tarvitaan entistä laajempaa tietoisuustyötä. Ja vaikka pankkien estotoimet jatkuvasti kehittyvät, niin meidän kaikkien on syytä pysyä valppaina verkossa toimiessamme.