Teksti Reijo Heiskanen, OP Ryhmän pääekonomisti @Reiskanen
Julkaistu 13.9.2019

EKP päätti kokouksessaan laskea keskuspankin talletuskorkoa -0,5 prosenttiin -0,4 prosentista ja aloittaa uudelleen arvopapereiden netto-ostot 20 miljardilla eurolla kuukaudessa. Keskuspankki linjasi, että korot säilyvät nykytasolla tai matalammalla niin kauan kunnes EKP:n tavoittelema hieman vajaan kahden prosentin inflaatiotavoite on saavutettu. Arvopaperiostot puolestaan jatkuvat liki yhtä kauan.

Lisäksi keskuspankki lievensi pankeille suunnattujen kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO3) ehtoja sekä patisteli myös jäsenmaita käyttämään muita talouspolitiikan keinoja talouskehityksen tukemiseksi.

Toimet herättävät monia kysymyksiä, joista muutamia avaan alla.

Mikä on nyt korkonäkymä?

Markkinoilla odotetaan EKP:n laskevan yhä talletuskorkoa ainakin 0,1 %-yksikköä, mahdollisesti hieman enemmänkin. Korkojen myös odotetaan pysyvän hyvin pitkään matalina, ja päätösten jälkeen pitkät korot laskivatkin lyhyitä enemmän. Nykyodotuksilla esimerkiksi 12 kuukauden euribor on vuoden päästä -0,44 % (nyt -0,37 %) ja neljän vuoden päästä -0,24 %. Aika samoissa luvuissa odotetaan pyörittävän.

Voiko tuohon markkinaodotukseen luottaa?

Lähimmän vuoden osalta odotukset ovat toki hyvin perusteltuja, jos kohta ehdollisia talousennusteiden toteutumiselle. Pidemmän päälle sen enempää markkinat kuin muutkaan eivät viime vuosina ole pystyneet ennakoimaan kovin hyvin korkokehitystä. Ei siis voi laskea sen varaan, että tulevaisuus olisi pidemmän päälle sellainen kuin markkinat nyt odottavat.

Korothan nousevat, jos EKP onnistuu tehtävässään. Pitäisikö asuntovelallisen toivoa, että EKP epäonnistuu?

Ei. Inflaatio heijastuu kyllä pitkän päälle myös tulokehitykseen. Reaaliansiot puolestaan ovat kiinni reaalituottavuuden kehityksestä. EKP:n onnistuminen tehtävässään niin inflaation kuin rahoitusvakauden suhteen turvaa parhaiten suotuisan ympäristön tuottavuuden kehitykselle, ja näin myös tulokehitykselle.

Nouseeko se inflaatio koskaan?

Markkinoilla näyttää tällä erää olevan vaikeuksia uskoa EKP:n saavuttavan inflaatiotavoitteensa. Inflaatio-odotukset ovat alle tavoitteen vielä vuosikymmenen päästäkin. Näyttöjä kaivattaisiin odotusten herättämiseksi. Tämä vaatii käytännössä riittävän pitkää nousukautta. Urakka voi olla nyky-ympäristössä pitkä. Jos kevyttä politiikkaa jatketaan riittävän voimakkaana, inflaatio kyllä kiihtyy. Toivottavasti ei sitten liikaa.

Onko EKP:n politiikka uskottavaa?

Draghi tosiaan olisi varmaan halunnut tulla ulos jämerällä ”teemme mitä tarpeen vaatii inflaatiotavoitteen saavuttamiseksi” – lausunnolla. Tähän ei EKP:n hajanainen johto antanut mahdollisuuksia. Arvopaperiostot ovat maltillisia, ja ilman rajojen nostoa katto voi tulla jo ensi vuonna vastaan. Markkinoiden pidemmän ajan (5Y5Y) inflaatio-odotukset nousivat päätösten jälkeen 1,2 prosentista 1,3 prosenttiin. Markkinoiden silmissä politiikka on siis ainakin ensi alkuun, kuten niin monesti, oikean suuntaista mutta ei riittävää. Tämä ei vielä tarkoita, etteikö EKP voisi saavuttaa tavoitteitaan. Markkinat ovat kuitenkin joutuneet aiemmin pettymään, ja haluavat nyt näyttöä politiikan vaikuttavuudesta. Niin haukkojen kuin kyyhkyjen katseet tapittavat näitä odotuksia tiiviisti.

Kirjoittaja Reijo Heiskanen on OP Ryhmän pääekonomisti. Hänellä on pitkä kokemus ekonomistina makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden parissa. OP Ryhmän pääekonomistina hän on toiminut vuodesta 2010.