Niillä toimialoilla, joilla työn tekeminen etänä on mahdollista, siirryttiin etätyömoodiin koronaviruspandemian iskettyä maailmanlaajuisesti. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan etätyö lähes kaksinkertaistui vuonna 2020. Uskon, että pandemian seurauksena myös työtapamme ja sijaintimme, josta töitä teemme, muuttuivat pysyvästi.

Teksti Titta Rahikkala, luottojohtaja, OP Ryhmä @RahikkalaTitta
Julkaistu 29.6.2021

Osa tekee töitä etänä pysyvästi ja osa silloin tällöin. Omat työtehtäväni mahdollistavat etätyön tekemisen, ja olenkin työskennellyt suurimman osan korona-ajasta kotoa käsin.

Lumien sulettua siirryin työskentelemään entistä useammin etänä mökiltä. Artikkelia kirjoittaessa helleaalto on vallannut koko Suomen, ja ulkolämpötila lähentelee +32 celsius astetta. Mikä olisikaan mukavampaa, kuin tehdä etätöitä mökillä, jossa pulahtaminen vilvoittavaan mereen on mahdollista palaveriputken jälkeen.

Kysyin kollegaltani, joka tekee satunnaisesti etätöitä mökillä, mikä etätyön teossa on parasta ja mikä ei toimi. Toimiva nettiyhteys on varmasti lähtökohta etätyön mahdollistamiseksi, olit etätyössä sitten missä tahansa.

Parasta on kuitenkin se, että kun lopetat työt, olet valmiiksi luonnon helmassa ja pystyt nauttimaan ympäristön rauhasta ja kauneudesta. Lounastauko laiturilla tai kukkivassa puutarhassa lähentelee hyvin pitkälti täydellistä irtiottoa tiiviistä työn tekemisestä.

Etätyön tekemisen yleisiä miinuksia ovat puutteet sosiaalisista live-kontakteista kollegoihin. Mikään Teams-yhteys kameroineen ei korvaa sitä, että tapaat kollegoitasi kasvotusten ja vaihdat epävirallisia kuulumisia. Toinen huolestuttava seikka on hyvästä ergonomiasta huolehtiminen, jos etätöitä tekee pidempiä aikoja.

Hyviä puolia etätyön tekemisessä mökillä tai kotona ovat kuitenkin ajansäästö työmatkoista, joihin usealla kuluu päivittäin noin tunti, toisilla jopa kaksikin. Tuon ajan voi käyttää oman hyvinvoinnin edistämiseen, esimerkiksi liikuntaan.

Helsingin Sanomat kirjoitti artikkelissaan kesäkuussa, että vietetty aika vapaa-ajan asunnoilla on kasvanut huomattavasti ja säännöllisesti vapaa-ajanasuntoja käyttävien määrä on Suomessa noin 2,4–2,9 miljoonaa.  Koronan seurauksena pankeilta on haettu ennätysmäärät rahoitusta niin vakituiseen asumiseen kuin vapaa-ajan asumiseen. Monien haaveissa on ollut oma piha, lisää neliöitä tai vaikkapa vapaa-ajan asunto läheltä omaa asuinpaikkakuntaa.

Kuulun näihin omasta vapaa-ajan asunnosta haaveilijoihin. Lapsuudessani vietimme kaikki kesät ja viikonloput mökkeillen, ulkomaanmatkailu ei ollut yleistä. Tuli aika, jolloin mökkeily menetti hohtonsa ja sain yliannostuksen. Kotimaan sijasta lomamatkani suuntautuivat ulkomaille ja ikimuistoisia hetkiä tuli vietettyä Perun Machu Picchusta Japanin maaseudulle.

Korona on saanut sydämeni sykkimään Suomelle ja sen luonnon kauneudelle ja matkustamisen helppoudelle. Mökkikuumetta on saanut hillittyä viettämällä etätyöpäiviä ja lomia appivanhempien mökillä Kemiönsaaressa. Kaikilla ei ole mahdollisuutta ostaa omaa mökkiä, mutta onneksi on tarjolla myös muita vaihtoehtoja, kuten vuokrata kesämökki.

Nähtäväksi jää, missä etätöitä tulevaisuudessa tehdään, kun maailma ja matkailu avautuu. Onko seuraava trendi tehdä etätöitä mistä tahansa maailmalta? Tuleeko työhuoneiden vuokraus maailmalta yleistymään, vai sykkiikö sydämemme edelleen kotimaalle ja mökkeilylle? Uskon, että jonkinlainen kombinaatio kaikkia näitä on omalta osaltani mahdollinen.

Lue myös:

Pimp my kerhohuone – etätyö tuli jäädäkseen, mutta mistä etätyötilat?

Kirjoittaja Titta Rahikkala työskentelee luottojohtajana OP Ryhmässä. Hänen kiinnostuksensa kohteita ovat erityisesti rahoitus ja luottoriski. Hänen utelias luonteensa on vienyt hänet ympäri maailmaa, josta hän on ammentanut elämänkokemuksia sovellettavaksi myös työelämään.