Heinäkuun puolivälissä Kuluttajaliitto kertoi uutisia‍: joka neljäs suomalaiskuluttaja kokee, ettei hänellä ole enää liikkumavaraa omassa taloudessa. Kuluttajaliiton kyselyyn vastanneet kokivat, että omaan talouteen ovat eniten vaikuttaneet ruoan, polttoaineen ja sähkön hinnan nousu, ja listalle nousivat myös asumisen kohonneet kustannukset.

On erilaisia nyrkkisääntöjä siitä, kuinka paljon asumiseen saisi kulua rahaa. Yleisimpänä rajana pidetään sitä, että käytettävissä olevista kuukausituloista saisi mennä asumisen kuluihin enintään noin kolmannes.

Tätä rajaa kolkutellaan nyt monissa kodeissa. Viime vuoden lopussa alkoi nopea ja poikkeuksellinen korkojennousu, jonka taustalla ovat myös poikkeukselliset syyt: Ukrainan sota ja maailmanlaajuinen pandemia. Asuntolainaa ottaneilla ei voinut olla mitään ennakkotietoa tällaisesta kehityksestä. Eikä nykyisellä asuntolainan maksajalla ole voinut olla kokemusta tällaisesta korkojennousuvauhdistakaan, sillä mitään tällaista ei ole euroaikana nähty. Muutos varmasti tuntunut hurjalta osin myös siksi, että nopeaa korkojen nousua edelsi poikkeuksellisen pitkä nollakorkokausi. Epävarmuus on usein markkinoille myrkkyä, ja juuri epävarmuutta asunnon ostajat ja myyjät nyt kokevat.

Mikäli korkojennousu siis tuntuu omassa kukkarossa, se ei ole mikään ihme, eikä siitä kannata syyttää itseään. Nykyinen kustannusten nousu voi helposti tehdä tiukkaa keskituloisellekin asuntolainan maksajalle. Jos teilläkin on ryhdytty pohtimaan kotitalouden sopeutustoimia, ette siis ole yksin. Kustannusten nousun kokonaisvaikutuksia ynnäillään varmaankin nyt liki kaikissa kotitalouksissa.

Keskustelemme Suomen suurimpana asuntorahoittajana joka päivä asiakkaidemme kanssa erilaisista joustomahdollisuuksista. Korkojen noustua moni miettii lyhennysvapaata tai laina-ajan pidentämistä, myös lyhyiden korkojen suosio on kasvanut. Käymme asiakkaidemme kanssa asuntolainaan liittyvistä kysymyksistä nyt huomattavasti enemmän keskusteluja kuin viime vuonna.

Haluan kannustaa kaikkia keskustelemaan taloudesta. Suomalainen on lainanmaksajana tunnollinen, mutta tilanteen tiukentuessa ei kannata purra hammasta yksin. Kannattaa kysyä neuvoa omasta pankista. Kaikkien pankin asiakaspalvelijan kanssa käytyjen keskustelujen ei tarvitse johtaa mihinkään muutoksiin. Esimerkiksi lyhennysvapaita ei meiltä ole otettu aiempia vuosia enemmän, vaikka niistä keskustellaankin aiempaa enemmän.

Joskus tilanne voi olla sellainen, että asumisen kulut näyttävät pysyvästi nousseen tasolle, joka ei omassa taloudessa ole enää kestävä. Silloin myös oman kodin myyntiä kannattaa ainakin harkita.  Ehkä nykyisen kodin voi vaihtaa uuteen, jossa asumisen kustannukset ovat alhaisemmat.

Pääjohtajamme Timo Ritakallio puhui kesän osavuosikatsauksen yhteydessä suomalaisten kotitalouksien hyvästä resilienssistä‍, mikä näkyi myös keväisessä kyselyssämme. Tuolloin kysyimme suomalaisilta, miten he suhtautuvat korkokulujen kasvuun. OP Ryhmän Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn‍ vastasi toukokuussa reilut parituhatta suomalaista, joista kolmasosalla oli asuntolainaa. Heistä valtaosa eli 68 prosenttia arvioi selviävänsä asuntolainan korkojen noususta erittäin hyvin tai melko hyvin.

Asuntolainan korko on edelleen sidottu suurimmalla osalla asiakkaitamme 12 kuukauden euriboriin. Vielä kyselyn aikaan eli keväällä kaikkien vastaajien asuntolainan korot eivät ehkä olleet vielä nousseet vastaamaan nykytasoa. Nyt korkojen nousu koskee jo lähes kaikkia asuntolainan ottaneita – ainakin heitä, joilla ei ole lainassaan koronnousulta suojaavaa korkokattoa. Paljon puhutaan siitä, että korkotasoon tottuminen vie aikansa. Tämä tottumisen aikakausi käynnistyy viimeistään nyt.