Oma koti on kaikille tärkeä, mutta ainoaksi säästökohteeksi sitä ei kannata jättää.

Teksti Satu Nurmi, henkilöasiakasrahoituksesta ja asumisen palveluista vastaava johtaja
Julkaistu 30.3.2023

Asuntolainoihin liittyvään sääntelyyn on tulossa päivityksiä aikana, jolloin asuntokauppa käy viime vuosia verkkaisemmin. Heinäkuussa pitkiä laina-aikoja koskeva sääntely muuttuu. Henkilöasiakkaiden asuntovakuudellisten lainojen laina-aika rajoittuu pääosin 30 vuoteen. Muutos astuu voimaan aikana, jolloin asuntokauppaa on hiljentänyt niin korkojennousu, inflaation kiihtyminen kuin asuntojen hintojen laskukin. On pelätty, että uusi sääntely hiljentää asuntokauppaa entisestään.

Meidän asiakkaillemme muutos ei kuitenkaan ole suuri, sillä pitkien laina-aikojen osuus on osuuspankeissa perinteisesti ollut maltillinen. Keskimäärin asiakkaamme ottavat asuntolainan noin 20 vuoden ajalle. Kun lainapäätöstä tehdään, asuntolaina mitoitetaan pankissa niin, että asiakas selviäisi lainasta 6 prosentin korolla 25 vuoden ajan. Se ei kuitenkaan tarkoita, että asuntolainoja todella maksettaisiin kymmeniä vuosia - monella suomalaisella on suorastaan tavoite maksaa laina pois mahdollisimman nopeasti. Usein laina neuvotellaan uusiksi kodin vaihdon yhteydessä.

Meidän tilastoissamme näyttää siltä, että suomalainen maksaa asuntolainansa edelleen erittäin tunnollisesti. Omasta kodista ei haluta luopua, joten siihen liittyvät velvoitteet halutaan hoitaa huolellisesti. Tänä talvena olimme varautuneet siihen, että lyhennysvapaiden ja muiden lainajoustojen kysyntä voisi kasvaa runsaastikin, mutta merkittävää kasvua ei näy. Ehkä koronapandemian aikaan kerättyjä säästöjä on tänä talvena pystytty käyttämään hyödyksi. Moni on myös pyrkinyt alentamaan asumiseen liittyviä kulujaan esimerkiksi vähentämällä sähkön kulutusta.

Asumisen kulut ovat puhuttaneet nyt paljon. Asuntolainan korkojen nousua on seurattu mediassa viime kuukaudet mediassa liki herkeämättä, ymmärrettävistä syistä. Korkokehitykseen liittyy nyt suurta epävarmuutta. Viimeistään loppukesään mennessä asuntolainan korontarkistuspäivä näkyy asuntolainaa ottaneiden kuukausikuluissa. Poikkeuksellisten nollakorkovuosien jälkeen muutos varmasti tuntuu suurelta, mutta pidempään asuntolainaansa maksaneille korkokulut ovat tulleet tutuiksi aiemmista suhdanteista. Uskon, että asuntokauppakin vähitellen virkistyy, kun korkotaso tasaantuu ja korkoihin ikään kuin taas totutaan.

En siis usko pitkien laina-aikojen sääntelyn merkittävästi vaikuttavan nykyiseen markkinatilanteeseen. Toivon viime vuosien kuitenkin opettaneen, ettei asuntolainaa kannata jättää ainoaksi säästämisen muodoksi. On hyvä, että oma koti on suomalaiselle tärkeä. Vaikka asuntoon säästäminen on hyvä tapa kerryttää omaa varallisuutta, kannattaa aina muistaa kaiken säästämisen ja sijoittamisen ydin eli hajauttaminen. Kaikkia käytettävissä olevia euroja ei kannata panostaa yhteen kohteeseen – vaikka se kohde olisi rakkain mahdollinen, oma koti.

Minäkin aloitin säästämisen jo ennen ensimmäisen asunnon ostamista, ennen säännöllisiä kuukausituloja. Suosittelisin jokaista ainakin selvittämään, voisiko välttämättömien kulujen jälkeen käteen jäävistä tuloista laittaa edes pienen siivun sivuun joka kuukausi. Meidän asiakkaamme voivat digitaalisen säästölippaan avulla esimerkiksi automatisoida pienen säästösumman jokaisen korttimaksun yhteyteen.
Äskettäin Tilastokeskus kertoi, että osakkeisiin ja rahastoihin sijoittaneiden suomalaisten lukumäärä on kasvanut yhden Jyväskylän verran. Se tarkoittaa, että moni on miettinyt omaa talouttaan uusiksi koronapandemian käynnistyä. Kun säästämisestä tekee itselleen mahdollisimman helppoa, se helpottaa arkea kummasti.

Kaikilla markkinoilla, niin myös asuntomarkkinoilla, tapahtuu kymmenien vuosien kuluessa vaihtelua. Epävarmoissa tilanteissa säästöt tuovat varmuutta siitä, että tästäkin vaiheesta selvitään – kuten uskon asiakkaidemmekin nytkin selviävän.

Satu Nurmi on OP Ryhmän henkilöasiakasrahoituksesta ja asumisen palveluista vastaava johtaja, joka aloitti uransa asiakaspalvelijana ja rahoitusneuvojana.