Lainan päivän kyselyssämme suomalaiset pitävät ajankohtaa huonona asuntolainan ottamiseen. Onko pelkoon syytä, vai pelätäänkö lainan ottamista nyt jo liikaa?
Suomalaisista 43 prosenttia pitää ajankohtaa asuntolainan ottamiseen melko huonona tai erittäin huonona. Tämä tulos pysäytti, kun saimme ensimmäisen Lainan päivän kyselymme tulokset. Taloustutkimuksella teettämäämme kyselyyn vastasi joulukuun puolivälissä noin 1600 suomalaista.
Vuoden verran asuntolainasta on puhuttu lähinnä korkojen nousun kautta ja olisi ihme, ellei tämä olisi vaikuttanut suomalaisten lainanäkemyksiin. Asunnonostoaikeiden heikkeneminen on näkynyt myös Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindikaattorissa. Korkokeskustelussa tuppaa unohtumaan, ettei asuntolainaa oteta kaikkialla Suomessa satojatuhansia euroja, tai ettei kahdella kolmasosalla suomalaisista edes ole asuntolainaa. Kaikkien suomalaisten lainanhoitokulut eivät siis ole nousseet satoja euroja kuukaudessa.
Asuntolainaa jo ottaneista vastaajistamme valtaosa eli 64 prosenttia uskoo selviävänsä korkojen noususta melko hyvin tai erittäin hyvin. Näemme tämän myös asiakaskunnassamme. Karkeasti arvioiden kolmasosa asuntolainakannastamme on suojattu korkokatoilla. Osa asiakkaistamme selviää kulujen kasvusta hyödyntämällä keräämiään puskureita tai karsimalla muuta kulutustaan. Koti on suomalaisille tärkeä, ja siitä halutaan pitää kiinni.
Onko nyt sitten poikkeuksellisen huono ajankohta asuntolainan ottamiseen? Kymmenien vuosien pankkiuran jälkeen hiukan haastan tätä näkemystä. Kun kokonaiskuvaa katsotaan, olisi hyvä huomioida muutkin muuttujat kuin asuntolainan korot, joiden markkinat odottavat laskevan nykytasosta. Arjen taloudessa pärjäämiseen vaikuttaa moni muukin asia. Korot ovat kyllä nousseet, mutta asuntojen hinnat taas laskeneet. Unelmien asuntoon siis tarvitsee tällä hetkellä ottaa vähemmän asuntolainaa kuin esimerkiksi kaksi vuotta sitten. Työllisyysaste on pysynyt hyvänä ja inflaation nousukin hidastunut. Yhä edelleen ihmiset muuttavat yhteen, menevät naimisiin, saavat lapsia ja eroavat, ja usein elämäntilanteen muuttumiseen liittyy myös muutto kodista toiseen.
Suurten hankintojen kohdalla laina on valtaosalle meistä ”välttämätön paha”. Harva pystyy ostamaan asuntoja säästöillä tai autoja käteisellä, yleensä tällaisten ostosten tekemiseen tarvitaan lainaa. Lainaraha pitää talouden pyörät liikkeessä, kun kuluttajat uskaltavat tehdä hankintoja ja luottavat maksukykyynsä.
Kyselytuloksiamme katsellessa tulee mieleen, pelätäänkö lainaa nyt jo liikaa? Jähmettääkö tämä pelko jo sellaista kauppaa, jonka käymiseen edellytykset olisivat kenties jo melko hyvät tai ainakin julkista keskustelua paremmat.
Korkojen nousu toki säikäyttää, jos vertailukohtana pidetään nollakorkoaikaa. Asuntolainoja maksetaan kuitenkin yleensä pitkän aikaa, vuosia tai vuosikymmeniä, jolloin olisi järkevää vertailla korkokehitystäkin pidemmällä aikajänteellä. Nollakorkoaika oli historiallisesti katsottuna poikkeuksellinen. Pääsääntöisesti lainarahalla on ollut hinta, ja minun ikäiseni muistavat vielä kaksinumeroisiakin lainankorkoja.
Asuntomarkkinoilla puhutaan psykologisista tekijöistä, joiden vaikutus kauppaan on vahva. Pelko ei ole millään markkinoilla mikään kannustin vaan pikemminkin este. Toisaalta pienilläkin kannustimilla voi olla suuri vaikutus. Tämä nähtiin viime vuonna, kun hallitus kertoi lokakuussa varainsiirtoverovapauden poistuvan ensiasunnon ostajilta vuodenvaihteessa. Ensiasunnon ostajat lähtivät liikkeelle, mikä kertoo, että asunnon tarve oli jo ollut olemassa. Asuntoja ei osteta heräteostoksina, vaan harkiten, ja nyt harkinta-aikaa on myös kaupunkien asuntomarkkinoilla.
Haluaisin rauhoittaa suomalaisia siten, että pankkien tehtävä on yhdessä asiakkaan kanssa varmistaa maksukyky ja ehkäistä ylivelkaantumista. Stressitestaamalla pyritään nimenomaan selvittämään, mikä on kullekin asiakkaalle sopiva määrä asuntolainaa. Kukaan kun ei voita tilanteessa, jossa lainan kuukausierä kävisi lainaa ottaneelle liian kovaksi.
En kannusta ketään ottamaan liian suuria riskejä, mutta ei pelon paisuttelussakaan ole järkeä. Jos unelma omasta kodista on ollut olemassa jo pitkään, voi miettiä, mitä vielä odottaa tai ehkä jopa pelkää. Jos oma työllisyystilanne on vakaa, säästöjä kerrytetty ja vakuudetkin kunnossa, voi asuntomarkkinoilta nyt tehdä viime vuosiin verrattuna edullisia löytöjä. Ei kannata antaa pelon hallita elämää, mikäli syytä toivoonkin olisi.
Satu Nurmi on OP Ryhmän henkilöasiakasrahoituksesta ja asumisen palveluista vastaava johtaja, joka aloitti uransa asiakaspalvelijana ja rahoitusneuvojana.