Mökin tärkein piirre on yleensä irtiotto arjesta. Taukoa oravanpyörästä ja hektisyydestä, monotonisesta rutiinien toistosta. Toiselle tämä tarkoittaa vaikkapa helppoa kerrostaloasuntoa pienessä saaristolaiskirkonkylässä, toiselle taas honkametsän hiljaisuudessa olevaa piilopirttiä.

Uusimman mökkibarometrin‍ mukaan Suomessa on edelleen yli 500 000 mökkiä, vaikka Tilastokeskuksen päivitettyjen määritelmien vuoksi osa aiemmin mökeiksi luetuista ei enää kuulu mukaan lukuun. Mökkien määrä on kasvanut jatkuvasti, mutta uudisrakentamisen osuus on vähentynyt. Lähes kolmannes Suomen mökeistä sopii ympärivuotiseen käyttöön ja mökkejä ollaan myös muuttamassa siihen sopiviksi.

Mökkien käyttöaste, eli kuinka paljon aikaa niissä keskimäärin vietetään, on kasvanut merkittävästi sitten edellisen mökkibarometrin; vuoden 2016 79 vuorokaudesta 103 vuorokauteen vuodessa. Mökillä vietetyn ajan myös arvioitiin edelleen kasvavan.

Eikä ihme. Ensin haluttiin liikkumatilaa ja hengitysmahdollisuutta koronalta, mutta sen myötä huomattiin pian, että arjen ja vapaa-ajan limittäminen oli mahdollista, ja helpompaa kuin luulimmekaan. Etätyöt onnistuivat pakon edessä monissa niissäkin tehtävissä, mitä ei ikinä pitänyt voida tehdä etänä. Saimme vapauden oman sijaintimme suhteen. Saimme vallan valita, missä työmme teemme ja elämämme elämme.

Mökillä tehtävä etätyö onkin myös mökkibarometrin mukaan huomattavasti kasvanut ja yleistynyt sekä etätyöpäivien määrässä että etätyötä tekevien osuuden suhteen. Sen määrän arvioitiin myös kasvavan entisestään. Kodin ja mökin välinen etäisyys oli yleensä pidempi niillä talouksilla, joille etätyö oli mahdollista. 

Mitkä asiat ovat meille tärkeitä mökeissä?

Mökkibarometrin mukaan oma ranta tai ainakin vesistön läheisyys on yksi tärkeimmistä mökin sijaintiin liittyvistä tekijöistä. Vene on käytössä neljällä viidesosalla mökeistä.

Mökkeilijät ovat valmiita matkustamaan entistä pidempiä matkoja mökille. Yleisin kulkuneuvo on oma auto, ja suurimpaan osaan mökeistä pääsee pihaan asti autolla. Myös vene ja lautat ovat tuttuja vesistöjen mökkikohteille kuljettaessa.

Mökin keskimääräinen pinta-ala on 70 m2, eli koko on pysynyt suunnilleen ennallaan edelliseen mökkibarometriin verrattuna. Varustelutaso on sen sijaan noussut. Sähkö on käytettävissä yli 90 prosentissa mökeistä. Tavallisin lämmitystapa on uuni tai takka, toiseksi tyypillisin suora sähkölämmitys.

Lämpöpumput ovat yleistyneet merkittävästi. Myös peruslämmön pitämisestä on tullut yhä tavallisempaa.

Yleisin käymälätyyppi on kompostoiva käymälä, vesivessa löytyy alle neljäsosassa mökeistä. Ruoka- ja juomavesi tuodaan yleensä muualta, toiseksi tavallisimmin otetaan kaivosta. Jätevedet käsitellään yleisimmin saostuskaivon kautta imeytyskenttään, pesuvedet edelleen yleisimmin maahan tai kivisilmään. Jätteiden lajittelu ja vieminen lajittelupisteisiin on käytössä yli 86 prosentilla mökkiläisistä.

Jääkaappi löytyy lähes joka mökistä, samoin liesi ja uuni. Suihku, tiskikone ja pyykinpesukone ovat yleistyneet vahvasti. Mökkien varustelutasosta kaivataan yhä kodinomaisempaa helppoutta.

Kiinteä laajakaista oli kahdeksassa prosentissa mökeistä, mutta lähes kaikkialla Suomessa on toteutettavissa jonkinlainen nettiyhteys. Yleisimmin sähkö tulee verkkovirrasta, toiseksi yleisimmin aurinkopaneeleista. Sähkön yhdistelmätuotto on yleistynyt.

Palvelut mökkialueella

Mökkialueella on merkitystä. Paitsi vesistöt ja välimatka kotiin, myös alueen tarjoamat palvelut ovat tärkeitä ja vaikuttavat myös siihen, kuinka paljon mökillä voidaan viettää aikaa.

Mökkialueen palveluihin oltiin keskimäärin tyytyväisiä, paitsi julkiseen liikenteeseen. Tyytyväisimpiä oltiin vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyviin palveluihin, puhelimen ja langattoman yhteyden toimivuuteen, kunnallisiin palveluihin sekä kauppoihin ja ravintoloihin.

Yleisimmin palvelut hankittiin mökin sijaintikunnasta, erityisesti päivittäistavarat. Lähin päivittäistavarakauppa sijaitsee keskimäärin 13 kilometriä mökiltä, muut palvelut 19 kilometrin päässä.

Mökkiläisten mökkialueella käytetty rahamäärä on kasvanut ja sen arvioidaan kasvavan edelleen. Tämä on tärkeää myös mökkeilyn vastuullisuuden kannalta: hankkimalla paikallisia palveluita ja tuotteita saadaan lähiruoan ja -osaamisen lisäksi myös hyvä omatunto.

Me suomalaiset olemme mökkikansaa. Kansainvälisessä vertailussa Suomi erottuu vahvana vapaa-ajan asumisen maana: suhteessa väkilukuun mökkejä löytyy merkittävän paljon. Olemmekin mökkeilyn erityisosaajia ja opimme usein mökkeilijöiksi pian syntymämme jälkeen.

Lue myös:

Kannattaako mökin hankkiminen? Kaksi suomalaista kertoo päätöksestään myydä tai ostaa mökki‍

Pidä kesämökki kunnossa – 10 + 1 asiaa, jotka kannattaa tarkistaa joka vuosi‍