Myrskyjä taloyhtiön vesilasissa

Parvekegrillaus, parveketupakointi, häiriöilmoitukset, luvattomat remontit. Näistä on usein taloyhtiöiden riidat tehty.

Teksti Henrik Tuhkanen, kehityspäällikkö, OP Koti @HenrikTuhkanen
Julkaistu 28.6.2022

Useimmiten riita alkaa kahden osakkaan välisestä sanailusta, se kärjistyy sanaharkaksi ja eskaloituu lopulta jopa yhtiökokoukseen päätettäväksi. Pahimmillaan taloyhtiöriita ratkaistaan oikeudessa.

Tapahtumaketju syö energiaa kaikilta osapuolilta. Henkisen pahoinvoinnin ja riitelyn bonuksena saattaa huomio siirtyä myös aidosti vääriin asioihin taloyhtiössä. Pari vuotta sitten keskusteluissa ollut vesikaton vuoto-ongelma on edelleen selvittämättä. Aikaa kun ei ole löytynyt tämän selvittämiseksi, kun Virtasen ja Järvisen aitariita on vienyt kaiken huomion. Mikä siis tällöin avuksi? Ulkopuolinen sovittelija mukaan? Asiantuntija avuksi? 

Kaikki vaihtoehdot ovat varmasti valideja tapauksesta riippuen, mutta myös kustannuksia kannattaa ajatella. Usein tällaisessa tilanteessa katseet kääntyvät isännöitsijän suuntaan. Isännöitsijästä saatetaan alkaa muodostamaan erotuomaria osakkaiden väliseen riitaan.

Jos isännöitsijällä on tilanteessa tarpeeksi pelisilmää ja vuorovaikutustaitoja, voi tämä hyvin onnistua myös näin. Jos taas riita on eskaloitunut jo siihen, että vuoroin syytellään isännöitsijää, vuoroin hallitusta, ja vuoroin yksittäistä osakasta, saattaa ulkopuolisen asiantuntijan apu olla tosiaan tarpeen.

Jos taloyhtiössä eskaloitunut riita ei kosketa juuri sillä hetkellä yksittäistä hallituksen jäsentä, eikä isännöitsijää, on vielä paljon tehtävissä. Hallituksen puheenjohtajan ja isännöitsijän tulee olla kuitenkin tilanteessa poikkeuksellisen hereillä. Tunteet ja omat näkemykset tulee siirtää taka-alalle, ja lähteä valmistelemaan hallituksen kokousta sen jälkeen kohta kohdalta.

Tärkeintä on selvittää, mistä riidellään ja kenen välillä. Milloin riita syntyi? Mikä on riitaista ja mikä on riidatonta? Riidan syyt ja taustat? Johtuuko ehkä kuitenkin vain väärinkäsityksestä? Onko riidassa kyse periaatteesta tai tunteista, vai faktoista? Miten riitaa on yritetty aikaisemmin ratkaista ja kenen toimesta, mitä ratkaisun eteen on tehty? Miten ja millä keinoin asia voisi ratketa? Eri ratkaisuvaihtoehdot; mitä ne ovat, mitä maksaa yms.?  

Kun yllä olevat kohdat on saatu täytettyä huolellisesti, jää jäljelle lopulta päätösesityksen valmistelu. Jos riita-asia viedään yhtiökokoukseen osakkaiden päätettäväksi, pitää kokoukseen mennä pää kylmänä. Asioiden ei tule mennä tunteisiin, eikä henkilökohtaisuuksiin. Pulinat pois, asiat asioina, ja päätöstä kohti! 

Lopputulemana yhtiökokouksessa voi olla edessä tiukka äänestystilanne, jossa lopulta enemmistö voittaa. Peli on tällöin selvä. Mutta ikävässä tapauksessa voi käydä myös niin, että riita jää edelleen kytemään. Päätös on kuitenkin nyt tehty.

Kauempaa tarkasteltuna tilanne on siis rauhoittunut. Hallitus ja isännöitsijä ovat asettaneet taloyhtiön tilanteen takaisin urilleen, ja edessä ovat taas ne aidosti tärkeämmät asiat: pari vuotta odottanut vesikaton vuoto-ongelma saadaan vihdoin hallituksen selvittelypöydälle, ja kohta päästään esittelemään tämän etenemisehdotusta yhtiökokoukselle. Katse kiinnittyy taas enemmän kattoon ja seiniin, kuin yksittäisten osakkaiden riitelyihin. Ne kun loppupeleissä ovat vain kuluttaneet aikaa ja resursseja - koko taloyhtiöltä.

Kirjoittaja Henrik Tuhkanen toimii kehityspäällikkönä OP Kodin isännöinnissä. Hänen intohimonaan on vähentää taloyhtiöiden paikoilleen jämähtäneisyyttä, ja tukea isännöintiä hyödyntämään työssään uusinta teknologiaa.