Taloyhtiöissä kuulee puhuttavan toisinaan hieman ikävään sävyyn vuokralaisista. Useissa taloyhtiöissä vuokra-asukkaita saattaa kuitenkin olla valtaosa. Jotta taloyhtiö pysyy maksukykyisenä - eli kaikilla sijoittajilla on varaa maksaa vastikkeensa - on tärkeää, että taloyhtiössä on hyvä vuokralaisen asua ja olla.

Teksti Heidi Simonen, isännöintipäällikkö, OP Koti Pohjanmaa @SimonenHeidi
Julkaistu 30.12.2022

Väittäisin, että määräenemmistö asukkaista – niin vuokralaisista kuin omistajistakin, elää taloyhtiössä aivan tavanomaista elämää. Häiritsevää elämää mahtuu joukkoon niin osakkaiden kuin vuokralaistenkin kanssa, ja niihin taloyhtiön on tietenkin puututtava aina tehokkaasti.

Taloyhtiöiden tulisikin ottaa tänä päivänä enemmän huomioon myös vuokralaisten tarpeita ja arvostaa vuokralaisia asukkaina samalla tavalla kuin osakkeenomistajiakin. Vuokralaisen maksama vuokra päätyy loppupeleissä taloyhtiön kassaan osakkeenomistajan maksamana yhtiövastikkeina, ja niilläkin rahoilla ylläpidetään taloyhtiötä monin eri tavoin.

Ajattelen usein, että taloyhtiöissä asuu yhteiskunnan kirjo minikoossa, ja välillä on varsin vaativaa huolehtia erilaisten asukkaiden tarpeista tasapuolisesti. Kun samassa taloyhtiössä asuu esimerkiksi liikuntarajoitteisia, lapsiperheitä, ikääntyviä, työttömiä, vuorotyöläisiä ja monia muita tarpeita omaavia, syntyy lukuisia tilanteita, joissa eri asukkaiden yhdenvertainen huomioiminen on tärkeää.

Taloyhtiössä päätöksentekoon osallistuu usein pieni osa osakkaista, ja päätöksentekoon osallistuva kokousväki tekee luonnollisesti päätöksiä helpommin omasta näkökulmastaan. Ammattitaitoinen isännöitsijä auttaa kokoukseen osallistuvia osakkaita päätöksenteossa. On tärkeää, että päättävät henkilöt osaavat huomioida myös muiden kuin itsensä ja kokoukseen osallistuvien osakkaiden tarpeet ja toiveet.

Esimerkiksi pienten lasten perheissä tai liikuntarajoitteisen taloudessa saattaa olla vähemmän resursseja osallistua päätöksentekoon, mutta tarpeet leikkialueille, automaattisesti avautuville oville tai vaunujen säilytykselle ovat olemassa. Aina elämässä ei myöskään ole voimavaroja pitää meteliä omista tarpeistaan. Jos kokoukseen osallistuu ainoastaan esimerkiksi hyväkuntoisia henkilöitä, joilla ei ole erityistarpeita, kokouksissa isännöitsijän ammattitaito nousee merkittävään asemaan: Kuinka tuoda esille puolueettomasti myös kokouksesta poissaolevien asukkaiden tarpeet? Mikäli kokouksen ilmapiiri on vuokralaisia moittiva, tulee taloyhtiön kehittämistyöstä vielä vaikeampaa.

Nykyään tavoitteena ei ole välttämättä asua omistusasunnossa. Vuokra-asuminen on yhä yleisempää, ja hyvin toimeentulevilla ihmisillä voi olla elämän prioriteetit aivan muualla kuin henkilökohtaisen omaisuuden keräämisessä. Niinpä taloyhtiöidenkin tulisi olla tässä päivässä ja arvostaa kaikkia vuokralaisia siinä kuin osakkeenomistajiakin. Hyvä vuokralainen on taloyhtiön paras markkinointikoneisto. Kun ihminen pitää kodistaan, hän mielellään antaa hyvän äänen kuulua kauas.

Omalta osaltani haluaisin edistää taloyhtiöiden tasa-arvoa ihmisten kotina. Unohdetaan yhteiskuntaluokkaiset puheet siitä, kuka on vuokralla ja kuka omistaa minkäkin huoneiston – puhutaan mieluummin siitä, kuka missäkin kodissa asuu ja mitkä heidän tarpeensa tässä taloyhtiössä ovat.

Koti on meidän jokaisen tärkein paikka. Kotiin on mukava tulla, ja kodin tuntu alkaa jo pihamaalta. Taloyhtiössä olisi hyvä kaikkien siellä asuvien muistaa, että kotipiha on kaikkien asukkaiden kotipiha tasavertaisesti.

Kirjoittaja Heidi Simonen työskentelee OP Koti Pohjanmaalla isännöintipäällikkönä. Simonen on toiminut isännöinnin parissa vuodesta 2015 alkaen ja hänellä on vahva tahtotila kehittää isännöinnin toimintatavat tälle vuosituhannelle.