Hallitusneuvotteluiden käynnistymisen, valtioneuvoston nimittämisen ja järjestäytymisen jälkeen alkaa jatkuva ja kansalaisen näkökulmasta suhteellisen läpinäkyvä työ hallitusohjelman toteuttamiseksi. Koska eduskunta säätää lakeja ja koska eduskunnalla on myös vaikutusmahdollisuuksia Euroopan Unionin toimivallan piiriin kuuluvilla politiikan ja toimintaohjelmien alueilla, saa jo hallitustunnustelujen aikaan esiin nostetuista painopistealueista ja esitetyistä kannanotoista käsityksen lähitulevaisuuden tärkeimmistä tehtävistä.

Mitä vastuullisuuteen liittyvää hallitusohjelma sisältää? Vastaus on helppo ja todettavissa jo ilman tarkkaa tietoa hallitusohjelman sisällöstä: demokratiassa hallitusohjelman on kaikilta osin oltava vastuullinen.

Vahvimmillaan hallitusohjelma jämäköittää demokratian kantavia osia, puuttuu kehitystä jarruttaviin epäkohtiin sekä kannustaa ja ohjaa tarvittaessa yksilöitä ja oikeushenkilöitä uudistumiseen. Hyvä hallitusohjelma on vallitsevat olosuhteet huomioiva väline vastuullisuuden vahvistamiseksi kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla – oli kyse sitten vaikka esimerkiksi yhteisten varojen käytöstä, yhdenvertaisuuden lisäämisestä ja rauhanomaisen rinnakkaiselon edellytysten turvaamisesta.

Hallitusohjelmalla on vaikutusta myös liike-elämän toimintaedellytyksiin. Eli esimerkiksi siihen, miten pörssiyhtiöt pystyvät toteuttamaan päätehtäväänsä, strategiaansa ja vastuullisuusohjelmaansa. Koska pörssiyhtiöillä on lähes poikkeuksetta tuotantoa ja liiketoimintaa useissa eri maissa, on yksittäisen valtion politiikkapainotusten ja yhteiskuntaolojen vaikuttavuus rajallinen.

Koska jo pelkästään kuluvalta vuosituhannelta löytyy useita maakohtaisia esimerkkejä yhteiskuntaolojen voimakkaistakin muutoksista ja muun muassa normistojen vastaisesta taloudellisen edun tavoittelusta osana hallintoa, on vakaalla ja ennustettavaa politiikkaa harjoittavalla valtiolla valttikortteja rajoittamattomalla vastuullisuuslimiitillä.

Vihreä siirtymä, työvoiman kohtaanto-ongelmat sekä yhteiskunnan voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen ovat esimerkkejä Suomen hallitusneuvotteluissa esiin nousseista teemoista. Yhteiskunta velvoittaa yritykset jatkossakin jouduttamaan ilmastonmuutosta torjuvia toimia.

Yrityksillä on merkittävä rooli osaamis- ja pärjäämispääoman vaalimisessa ja monipuolistamisessa. Houkutteleva työyhteisö tekee kaiken mahdollisen ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi ja taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin yhtäaikaiseksi maksimoiseksi. Kaikki edellä mainittu on jo arkipäivää vastuullisissa yhtiöissä, toimialaan tai liiketoiminnan kokoon katsomatta.

Jos kaikki tämä kerran jo on liike-elämää tavallisimmillaan ja yhtiöiden toimintanormistoista todennettavissa, kannattaako pörssiyhtiön vastuuhenkilöiden ja sijoittamisesta kiinnostuneiden edes pinnallisesti vilkaista hallitusohjelmaa? Kyllä kannattaa ja syvällisemmällekin tarkastelulle on perusteensa.

Hallitusohjelma kehittää, korjaa ja kommunikoi (ja tekee paljon muutakin). Kehityksen kohteena on yhteiskunta, korjaamisen kohteena kokonaisedun näkökulmasta epätarkoituksenmukaiset rakenteet ja toimintatavat. Kommunikointia seuraamalla puolestaan pysyy kärryillä siitä, mitä yhteiskunta tarjoaa ja mitä se yksilöiltään velvoittaa. Kansanvallan tehtäväluettelo luo yrityksille mahdollisuuksia uuteen, sujuvoittaa käytäntöjä ja tarjoaa kannustimia kannattavan ja vastuullisen liiketoiminnan harjoittamiselle sekä hyvinvoinnin lisäämiselle. 

Sijoittaja punnitsee yhtiöitä muun muassa odotetun tulospotentiaalin perusteella. Osalla yrityksistä tulospotentiaali on riippuvaista esimerkiksi julkisten palveluiden toteuttamismalleista tai mahdollisuudesta käyttää omistamiaan uusiutuvia tai uusiutumattomia luonnonvaroja.

Yhteisöverokanta on kansallisen päätöksenteon piirissä. Myös monilla muilla valtiovallan päätöksillä on vahvat vaikutukset yhtiöiden toimintaedellytyksiin, ja näin kansanvallan koukerot välittyvät myös sijoittamiseen. Siksi niiden toteuttamista ja sen ympärillä käytävää keskustelua kannattaa seurata.