Yhteistyötä syntyy vain, jos valitsemme sitä omalla toiminnallamme ja käyttäytymisellämme toteuttaa. Mitä paremmin onnistumme luomaan yhteistä ymmärrystä ja yhteyttä toisiin, sitä vahvemmat edellytykset meillä on toimia yhdessä ja tehdä tuloksellista yhteistyötä. Tässä onnistuaksemme meidän on tietoisesti vuorovaikutettava, aistittava, kuviteltava, tunnettava, kuunneltava, kysyttävä, tarkistettava omia tulkintojamme, kytkeydyttävä toisten kokemuksiin ja otettava huomioon näitä. Tarvitsemme siis empatiataitoja. Taitoja, joita voimme opetella sekä tietoisesti kehittää vuorovaikutuksessa. Parasta treeniä näiden taitojen kehittämiseen saa jännitteisissä tilanteissa. 

”Empatia on taitoa erottaa oma tahto toisen ihmisen tarpeesta ja valita toimintatapa, joka huomioi toisen ihmisen lähtökohdat.”

Empatiasta puhuttaessa on tärkeää ymmärtää mistä tarkalleen puhutaan. Vaillinainen käsityksemme saattaa ohjata meitä tahtomattammekin kannattamattomaan tai kuluttavaan toimintaa. Empatia ei ole sidottu persoonaan vaan se on kokoelma taitoja, joita voi opetella, ja jotka neurotiede jakaa kolmeen kategoriaan. Ymmärrys, johon liittyy ajattelun taidot; kokemus, johon liittyvät tunnetaidot sekä teot, jotka ovat myötätuntoista ja -intoista sekä jämäkkää toimintaa itseä ja muita kohtaan.

Ajattelun taidot empatiassa ovat taitoja, joilla laajennetaan ja syvennetään ymmärrystä itsestä ja muista. Ajattelun taitoihin liittyy kyky asettua toisen asemaan, kuunnella toisen ihmisen ajatuksia ja tulkita ei-sanallisia vihjeitä tuomitsematta ja ymmärtääkseen mitä toinen ihminen ajattelee ja tuntee. Se on tarkkaavaisuutta, perspektiivinottokykyä, mielikuvitusta ja oman ajattelun ajattelua. Taitoa tunnistaa omat uskomukset ja oman ajattelun vinoumat sekä ymmärtää miten itse toimii ja miksi. Kykyä arvioida omia ajattelumallejaan ja -prosessejaan sekä olla avoin uusille mahdollisuuksille ja näkökulmille. Ajattelun taidot ovat viisasta vaikuttamista alitajuisen ja tietoisen ajattelun suhteeseen.

”Kun emme saa tunnetietoa, korvaamme sen kuvittelulla.”

Välttääksemme vääriä tulkintoja, meidän on aistittava toisen ihmisen tunteita. Väärinymmärrysten mahdollisuus kasvaa etenkin silloin, kun emme ole fyysisesti samassa tilassa. Saman kokemuksen jakaminen on meille mahdollista juuri empatiaan liittyvien tunnetaitojen avulla. Tunnetaidot ovat kykyjä ja taitoja, jotka liittyvät tunteiden tunnistamiseen, ymmärtämiseen, hallintaan ja ilmaisuun, sekä kykyyn käsitellä omia ja toisten tunteita tehokkaasti sekä tunnistaa niiden vaikutukset omaan ja muiden toimintaan. Tunnetaidot ovat keskeisiä ihmissuhteiden ja yhteistyön rakentamisessa sekä ylläpitämisessä. Ne ovat tunteiden ja järjen viisasta vuoropuhelua, jotta voi itse tietoisesti vaikuttaa niihin ja valita, miten toimia viisaasti kussakin tilanteessa.

”Kun ihmiset osoittavat toisilleen samaan aikaan hyvää tahtoa, energia ja arvostuksen kokemus sekä rohkeus lisääntyvät.”

Empaattiset teot ovat myötätuntoista ja -intoista sekä jämäkkää toimintaa itseä ja muita kohtaan. Se on vapaaehtoista halua ja vastuullisia tekoja yhteisen onnistumisen ja hyvinvoinnin hyväksi sekä syvällistä ymmärrystä siitä, miten oma toiminta vaikuttaa toisten ihmisten potentiaalin toteutumiseen kaikkien hyödyksi. Myötätunnon ja -innon avulla saadaan organisaatiossa aikaan heliotrooppinen efekti: Ihmiset kurottautuvat kohti kasvua ja tuovat esiin piilossa olleet vahvuutensa sekä kykynsä.

Myötätuntoinen ja -intoinen toiminta ovat taitoja lieventää pahaa oloa ja lisätä iloa. Joskus toimii pelkkä lohdun sana, läsnäolo, huomatuksi ja huomioiduksi tuleminen. Toisinaan tarvitaan jämäkkää vastuuttamista ja rajojen asettamista.

”Rajat ovat asia, jolla kerromme itsellemme, että pidämme huolta siitä, mikä on meille tärkeää. Kerromme niillä, miten toivomme toisten meitä kohtelevan.”

Jämäkkyys ei ole aggressiivisuutta tai ohittamista. Jämäkkyys on aina ystävällistä, joka tähtää yhdessä oppimiseen, kasvuun sekä tulokselliseen toimintaan. Tietokirjailija Miia Paakkasen sanoin: ”Jämäkkyys on selkärankaa sanoa se mikä täytyy sanoa, kuitenkin kiinnittäen huomiota siihen miten tämä sanotaan. Se on rohkeutta mennä vaikeisiin tilanteisiin.” Se on myös vastuunottoa, rehellisyyttä, johdonmukaisuutta, oikeudenmukaisuutta sekä kykyä ja rohkeutta sanoa ei.

Noin 30 vuoden tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että empatiataidot yhdessä jämäkkyyden kanssa eivät tuo hyötyjä vain yksilöille ja yhteisöille, vaan vaikuttavat positiivisesti myös organisaatioiden tulokseen. Se vahvistaa organisaatioissa psykologisten perustarpeiden toteutumista, lisää työn imua ja sitoutuneisuutta. Hyvinvointi, taloudellinen kannattavuus sekä asiakaspalvelun laatu paranevat. Tulevaisuuden menestyksen kannalta oleelliset kyvykkyydet oppiminen, muutoskyvykkyys, innovatiivisuus ja yhteistyö kasvavat.

”Itsereflektiokyky on empatian perusta.”

Empatiataitojen opettelussa olennaista on itsetuntemus ja itsereflektiokyky. Empatiataitoja ei kannata lähteä opettelemaan stressaantuneena. Korkeamman tason ajattelukyky ei tällöin yksinkertaisesti onnistu, keskittymisemme on häiriintynyt ja usein ohjaudumme enemmän autopilotilla ja tunteiden vallassa. Taitojen opettelu vaatii pysähtymistä ja läsnäoloa - myös itsensä kanssa. Jokainen kohtaaminen ja vuorovaikutustilanne on oiva paikka harjoitella empatiataitoja ja jämäkkyyttä. Hyvä kuitenkin muistaa, että itse-empatiaa tarvitaan myös empatiataitojen harjoittelussa, sillä tilanteet, ”päivän kunto” ja voimavaramme ovat joka kohtaamisessa erilaisia.

”Yhteistyö sujuvoituisi sillä samaisella hetkellä, kun osaisimme tunnustaa ensin itsellemme ja sitten toisille ystävällisesti sen rehellisen ja perimmäisen tunteen tai tarpeen, jonka toivomme tulevan kuulluksi tai täytetyksi.”

Jos yhteistyön syntyminen olisi helppoa olisi, se olisi jo automatisoitu. Tekoäly pyrkii jo nyt jäljittelemään ihmisen kognitiivisia kykyjä mm. ajattelua monilla tasoilla. Vaikka se suoriutuu monista monimutkaisista tehtävistä nopeasti ja tarkasti, se ei ole tietoinen, luova, omasta aloitteestaan ajatteleva eikä tunteva kuten ihminen.

OP Uusimaan peruspalveluiden johtajan Ville Lehtisen ajatukset kiteyttävät hyvin miksi empatiataitoja ja jämäkkyyttä tarvitaan yhteistyön syntymiseen ja sen johtamisessa: ”Meillä ei ole mitään, ainakaan vielä ennen tekoälyn maailmanvalloitusta, sellaista työtä tai tehtävää, joka tapahtuisi ilman ihmisiä. Me ihmiset olemmekin aivan oma arvaamattomuustekijä kaikessa. Joskus on huono päivä. Joskus hyvä. Joskus rakennamme itsellemme omia totuuksia arjen tapahtumista, jotka saattavat erota toisten totuuksista. Me olemme mitä olemme, monimutkaisia ja kauniita omalla tavallamme.”

Tämä haastaa etenkin johtajaa kehittämään jatkuvasti osaamistaan myös empatiataitojen saralla. Ville toteaakin: ”Tällä saralla osaamista ei voi koskaan olla liikaa. Ainakin itse olen huomannut, että mitä enemmän ymmärrän, sitä vähemmän huomaan tietäväni. Uskon että johtamisessa onnistuminen vaatii kykyä tuntea ja ymmärtää empatiaa. Ymmärtää itseään ja reaktioitaan. Ihmiset ja tunteet tulee kokea. Johtamisessa usein haastavin paikka on se, miten olla sekä ymmärtävä että jämäkkä sekä itseä että toista kohtaa samaan aikaan. Yksiselitteistä vastausta tähän ei varmasti ole, vaan kokemus luo tässäkin varmuutta.”

Tässä opittavaa on itse kullekin.

Tämä on toinen Heli Teerenhovin ja Katja Seppäsen kirjoitus  blogisarjassa, jossa pureudutaan yrityksen menestyksen kannalta kriittisiin ydintaitoihin, minäpystyvyys- ja yhteistyötaitoihin. Erityisesti blogisarjassa syvennytään empatiataitoihin. Lainaukset ovat Miia Paakkasen kirjasta Empatian voima työssä (2022).