Meneillään olevaan viisivuotiskautta ja sääntelypolitiikkaa rytmittävät perustavanlaatuiset taloudelliset, poliittiset ja ympäristölliset muutokset. Kaukana ovat ajat, jolloin rahoituspalvelukysymykset nähtiin yksinomaan sisämarkkinakysymyksinä.

Komission aloittaessa vuonna 2019 EU:ssa asemoiduttiin Ison-Britannian EU-eron eli Brexitin jälkeiseen aikaan. Tavoitteena oli edelleen kehittää eurooppalaista pääomamarkkinaunionia vastapainona Lontoon Cityn roolille ja monipuolistamaan yritysten sekä kotitalouksien rahoituslähteitä.  

Vastaavasti finanssikriisin jälkeen perustettua yhtenäistettyä pankkivalvontaa ja pankkiunionia vahvistetaan saattamalla loppuun Baselin pankkivalvontakomitean kansainväliset standardit (Basel III:n loppuunsaattaminen). Agendalla on myös pitkäaikaiseksi kiistakapulaksi muodostunut yhteinen talletussuoja ja yhteisten kriisinratkaisumenetelmien edelleen kehittäminen. Viime vuosina esille tulleet vakavat rahanpesuskandaalit ja valvonnan hajautuneisuus ovat johtaneet tarpeeseen kehittää yhtenäiset sääntely- ja valvontapuitteet rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnalle.  

Haasteet ovat entistä enemmän globaaleja ja edellyttävät yhteisiä ratkaisuja. Finanssialalla on meneillään kaksi suurta siirtymää, joita sääntelyllä vauhditetaan: vihreä ja digitaalinen siirtymä. Vihreässä siirtymässä finanssisektorilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sopeutumisessa muutoksesta aiheutuneisiin riskeihin. Digitaalista siirtymää edistetään useilla alueilla ja tavoitteena on mm. luoda yhteinen eurooppalainen sisämarkkina, joilla data voi liikkua vapaasti.   

Mitä on tulossa vuodelle 2023? 

Sääntelyagenda on siis varsin hengästyttävä kymmenine aloitteineen. Mitä uutta on vielä tulossa? Tarkasteltaessa nykyisten ja tulevien EU-puheenjohtajavaltioiden agendaa ja komission työohjelmaa ensi vuodelle, on asialistalla perustavanlaatuisia kysymyksiä. Ne liittyvät muun muassa EU:n globaalin taloudellisen ja geopoliittisen aseman vahvistamiseen, talous- ja rahaliiton (EMU) tulevaisuuteen, ja euron kansainväliseen asemaan.

Näissäkin taustalla vaikuttavat suuret voimat, kuten kansainväliset teknologiayritykset ja EU:n vaikutusvalta maailmalla. Mielestäni kaksi erityisen kiinnostavaa lainsäädännöllistä aloitetta ovat digitaalisen keskuspankkirahan valmistelu ja eurooppalainen datastrategia. 

Digitaalinen euro – rahapoliittinen kuuma peruna  

Käteisen rahan käytön nopea väheneminen on saanut keskuspankit ympäri maailman pohtimaan miten säilyttää maksuvälineen asema digitaalisessa maailmassa. Miten vastata haasteeseen, kun esimerkiksi kansainväliset teknologiayhtiöt suunnittelevat omien valuuttojen liikkeeseenlaskua.

Myös Euroopan keskuspankki selvittää parhaillaan digitaalisen euron käyttöönottoa. Digitaaliset eurot olisivat kansalaisten ja yritysten käyttöön tarkoitettua sähköistä rahaa, kuin euroseteleitä digitaalisessa muodossa. Niitä laskisivat liikkeeseen Euroopan keskuspankit ja muut eurojärjestelmään kuuluvat kansalliset keskuspankit.  

Hankkeeseen liittyvä kaksivuotinen tutkimusvaihe on parhaillaan menossa ja tämän jälkeen päätetään, lähdetäänkö hanketta toteuttamaan. EU:n komissio on omassa vuoden 2023 ohjelmassa ilmaissut, että lainsäädäntöpuitteet digitaaliselle eurolle julkaistaisiin ensi vuonna vuoden ensimmäisellä kvartaalilla ja virallinen päätös etenemisestä tehtäisiin vuoden loppupuolella.  

EKP perustelee digitaalisen euron tarvetta maksutapojen muutoksella ja käteisen käytön vähentymisellä. Tässä tilanteessa keskuspankki haluaa pitää julkisen sektorin luoman rahan yleisessä käytössä. Vakaakupissa painavat rahajärjestelmän vakaus ja yleisön luottamus euroon sekä saatavuus kaikille euroalueen kansalaisille. Toisessa vaakakupissa painavat myös digitaalisen keskuspankkirahan käyttöönoton vaikutukset finanssijärjestelmään. Julkisen sektorin ratkaisu yksityisen sektorin nykyisellään tehokkaasti hoitamaan maksujenvälitykseen ja tilijärjestelmiin voi myös aiheuttaa suuria muutoksia rahoituksenvälitykseen, jos asiakkaat siirtäisivät vähäistä suurempia varoja nykyisiltä pankkitileiltään keskuspankin ylläpitämille tileille. Erityisesti talouden stressitilanteessa vaarana voisi olla myös talletusten pako nykyisestä pankkijärjestelmästä.  

Digitaalisen euron valmistelussa eri vaihtoehtoja ja ratkaisumalleja punnittava huolellisesti. Suomessa olemme olleet edelläkävijöitä digitaalisen maksamisen saralla. Kehitystyössä on pidettävä huolta, että asiakkaan tarpeet katetaan täysin. Pankit tuntevat asiakkaansa parhaiten ja tarjoavat teknisesti edistyneitä ja innovatiivisia talletustilijärjestelmään pohjautuvia maksutapoja. Tässä tilanteessa voidaan mielestäni kyseenalaistaa, onko toimivilla markkinoilla ongelma, johon julkisen sektorin toimenpiteellä pitäisi löytää ratkaisu?  

Eurooppalainen datastrategia ja avoin rahoitustoiminta  

Yllä mainitun digitaalisen euron lisäksi toinen uusi lainsäädännöllinen avaus liittyy niin sanottuun avoimeen rahoitustoimintaan (open finance), joka on osa EU:n digitaalisen rahoituksen strategiaa. Avoimessa rahoitustoiminnassa on kysymys asiakkaan datan käytöstä ja asiakkaan luvalla tapahtuvasta asiakasdatan uudelleenkäytöstä rahoitus- ja vakuutuspalveluissa. Se on osa laajempaa EU-tason pyrkimystä laajentaa datan käyttöä ja datan jakamista.

Eurooppalaisella datastrategialla pyritään luomaan eri elinkeinoelämän sektoreille yhteisiä data-avaruuksia, edistämään datan jakamista elinkeinoelämän ja julkisen vallan välillä, ja lopuksi jakamaan teollista dataa yli sektoreiden.  

Komission suunnitelmien mukaan asiakkaan dataa voitaisiin tämän suostumuksella jakaa niin sanotuille kolmansille osapuolille. Mallia otettaisiin avoimen pankkitoiminnan (open banking) periaatteesta, jonka mukaan maksupalveluiden tarjoajat voivat käynnistää maksuja asiakkaan tililtä avoimien ohjelmointirajapintojen kautta (API).  

EU:n yleisen datastrategian tavoitteet ovat tärkeitä. Digitaalisen ajan sisämarkkinoilla data on keskeinen hyödyke, jonka liikkuvuuden sääntöjen on oltava selkeät. Avoimen rahoitustoiminnan sääntelyssä on tasapainotettava monia intressejä. Näissä keskiössä on asiakas. Keskeistä on, että asiakkaalla säilyy tarkka kontrolli omasta datastaan, ja että tätä suojataan tehokkaasti väärinkäytöksiltä. Vastaavasti datan jakamisen periaatteen ei tulisi olla itseisarvo, vaan komission olisi selvitettävä tarkoin ne alueet, joilla jakaminen on merkityksellistä. 

Eväät loppukiriin  

Sääntelyohjelman loppukiriä juostaan hyvin poikkeuksellisissa oloissa. Näissä oloissa kokemus tuo varmuutta. OP Ryhmä on 120-vuotiaan historiansa aikana osoittanut vahvuutensa muutostilanteissa. Meidän perustehtävämme on edistää omistaja-asiakkaidemme ja toimintaympäristön kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Näillä eväillä etenemme teknologian ja digitalisaation kehityksen etujoukossa ja pidämme katseen pitkällä horisontissa.

Epävarmassa ympäristössä turvallisuus nousee tärkeäksi tehtäväksi. Yllättäviin tilanteisiin tulee varautua kehittämällä ja ylläpitämällä finanssisektorin huoltovarmuutta. Tässä Suomella ja OP Ryhmällä vahvaa osaamista, joka kelpaa hyvin vientituotteeksi eurooppalaisiin neuvottelupöytiin.  

Lue myös:

Asuntolainanottajan maksukyvyn stressitestaus ja lainojen korkosuojat ovat sekä asuntovelallisen että koko kansantalouden etu‍

Teknologinen kehitys vaikuttaa asiakkaiden odotuksiin ylivertaisesta palvelukokemuksesta‍

Kaikkien aikojen taitavimmat yli 65-vuotiaat digiasiakkaat‍