Asuntolainoja on nostettu ja hoidettu vuoden 2008 globaalin finanssikriisin jälkeen poikkeuksellisessa korkomarkkinaympäristössä. Markkinakorot ovat painuneet keskuspankkien elvyttävän rahapolitiikan seurauksena nollaan tai jopa miinukselle. Näin korkomenojen osuus kotitalouksien lainanhoitokuluista on laskenut poikkeuksellisen pieneksi.

Samaan aikaan suomalaiset pankit ovat Finanssivalvonnan ohjeiden mukaisesti stressitestanneet asiakkaidensa lainanhoitokykyä kuuden prosentin korkotasolla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pankkien on testattava asiakkaiden kyky hoitaa lainaansa tilanteessa, jossa korko nousisi kuuteen prosenttiin, ja sitä mukaan myös korkomenot kasvaisivat merkittävästi. 2000-luvulla markkinakorko ei kuitenkaan ole noussut näin korkeaksi edes finanssikriisiä edeltäneessä korkeasuhdanteessa.

Ainakin teoriassa tämä voisi vaikeuttaa pankkien mahdollisuutta rahoittaa kotitalouksien asuntounelmia, kun lainaa ei voitaisi myöntää, vaikka lainanhoitokustannukset eivät nykyisellä korkotasolla olisikaan asiakkaalle mikään ongelma hoitaa. Viime aikoina onkin ollut joitakin puheenvuoroja, joiden mukaan stressitestissä käytettävää korkotasoa tulisi laskea tai stressitesti tulisi poistaa kokonaan. Isossa-Britanniassa onkin päädytty luopumaan kokonaan stressitestistä, vaikka siellä testissä käytetty korkotaso on ollut vain kolme prosenttia.

Itse pidän nykyistä Suomessa käytössä olevaa mallia perusteltuna. Perusteluja näkemykseeni on kolme. Ensinnäkin me OP Ryhmässä emme Suomen suurimpana asuntorahoittajana ole kokeneet stressitestiä mitenkään erityisen suureksi ongelmaksi. Pikemminkin asuntolainan suuruus on järkevää mitoittaa kaikissa olosuhteissa sellaiseksi, että asiakas pystyy hoitamaan lainan markkinakorkojen noustessakin. Kokemuksemme mukaan suomalaiset kotitaloudet mitoittavat asuntounelmansa fiksusti eivätkä lähde hakemaan liian isoa lainaa, joka kuristaisi heidän oman taloutensa liian tiukalle.

Toiseksi olemme tämän syksyn aikana nähneet, että markkinakorot voivat nousta hyvinkin ripeästi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että nollakorkojen aika on ohi ja olemme palaamassa normaalimpiin aikoihin myös korkomarkkinoilla. Korkojen nousun jatkuminenkin on mahdollista, kun keskuspankit kiristävät rahapolitiikkaansa ja asteittain vähentävät ja lopettavat pitkään jatkuneita arvopaperiostoja.

Lainanottajan maksukyvyn stressaaminen on perusteltua myös makrovakauden turvaamisen näkökulmasta. Kansantalouden vakauden näkökulmasta on perusteltua pyrkiä estämään ennakolta tilanne, jossa useat kotitaloudet ajautuisivat suuriin vaikeuksiin asuntolainojensa hoitamisessa korkojen noustessa.

Kolmas syy on suomalaisen asuntolainamarkkinan erityispiirre. Asuntomarkkinat ja -lainat eroavat paljon maittain, vaikka yhtäläisyyksiäkin on. Englantilainen talouslehti The Economist julkaisi kesällä vertailun asuntomarkkinoista eri länsimaissa. Lehti pyrki ennakoimaan, minkä maiden asuntomarkkinoilla voidaan nähdä suuria ongelmia korkotason noustessa. Artikkelissa nostettiin esille Suomi korkojen osalta. Lehden mukaan Suomessa 90 prosenttia lainoista on vaihtuvakorkoisia viitekoron ollessa yleisimmin kahdentoista kuukauden euribor-korko, kun taas esimerkiksi Isossa-Britanniassa, Saksassa ja Tanskassa vaihtuvakorkoisten asuntolainojen osuus on vain noin 10 prosenttia. Näissä maissa siis korko pysyy pääasiassa samana koko laina-ajan. Suomen lisäksi vaihtuvakorkoisten lainojen osuus on korkea myös Ruotsissa ja Norjassa.

Tämä ei tarkoita sitä, että Suomen asuntolainamarkkinat olisivat epävakaat. The Economistin vertailun muilla osa-alueilla Suomen riskit olivat hyvin matalalla tasolla. Markkinakorkojen noustessa korkomenot nousevat kuitenkin suomalaisilla asuntovelallisilla muuta Eurooppaa nopeammin. Toisaalta viime vuosina suomalaiset kotitaloudet ovat myös hyötyneet enemmän ja nopeammin markkinakorkojen laskusta ennätysalhaiselle tasolle.

Koko yhteiskunnan ja yksittäisen asuntovelallisen etu on, että asuntolainanottaja on hankkinut matalien korkojen aikana korkosuojan‍ asuntolainaansa. Esimerkiksi OP:n 450 000 asuntolaina-asiakkaasta lähes joka kolmas nauttii nyt korkosuojan tuomasta taloudellisesta hyödystä ja korkomenojen ennakoitavuudesta. Pankkien rahastukseksi arvosteltu tuote vakauttaa nyt monen suomalaisen kotitalouden asuntolainan hoitoa ja luo samalla osaltaan vakautta niin asuntomarkkinalle kuinka koko kansantaloudelle.

Lue myös:

Teknologinen kehitys vaikuttaa asiakkaiden odotuksiin ylivertaisesta palvelukokemuksesta‍

Kaikkien aikojen taitavimmat yli 65-vuotiaat digiasiakkaat‍

Sääntelymaratonin loppukiri – katsaus EU-komission loppukauteen‍