Taannoin (12.9.) joukko valtiovarainministeriön kutsumia ekonomisteja pohti talouspolitiikan keinoja tukea kestävää talouskasvua. VM julkaisi ekonomistien ehdotukset seuraavana päivänä nettisivuillaan.

Itse olin mukana talouskasvun edellytyksiä pohtivassa ryhmässä, jossa käytiin hyvää keskustelua. Ja saatiin aikaan joitain linjauksia. Erityisesti osaamisen merkitys oli esillä.

Moni keskusteluaihe rajautui toki pois jo pelkästään käytössä olleen ajan vuoksi. Jälkeenpäin mieleen nousi erityisesti liikenneinfrastruktuuri laajasti tulkittuna. Miten Suomi kytketään paremmin maailmanmarkkinoihin ja helpotetaan liikkuvuutta Suomessa?

Jo pelkästään Suomea tarkastelemalla huomaa, että keskeinen valtti talouskasvulle on osaamisen ohella sijainti. Vantaa ei ole yliopistokaupunki, mutta sattuu sijaitsemaan varsin hyvin niin kotimaisesti kuin lentoliikenteen osalta maailmanlaajuisesti.

Suomi ei voi sinällään maantieteelliselle sijainnilleen mitään, mutta taloudellisessa mielessä siihen voi vaikuttaa ratkaisevasti liikenneratkaisuilla. Eivät Singapore tai Dubai ole olleet mitään maailman keskuksia ennen kuin ne on tehty sellaisiksi määrätietoisilla investoinneilla.

Sijainti ei digitalisoituvassa maailmassa ole aivan sama asia kuin aiemmin. Dataliikenne voi olla yhtä tärkeää kuin ihmisten, palveluiden, pääoman ja tavaroiden liikkuvuus. Myös lentoliikenteen esimerkki kertoo, että maailman muuttuessa syrjäinenkin voi olla yllättävän keskeinen.

Suomen vahvimpia kasvualoja on tietotekniset palvelut, joiden osuus arvonlisäyksestä on jo metsäteollisuuttakin suurempi. Kasvutrendi on säilynyt vahvana myös tänä vuonna.

Suomi onkin tietoliikenteen osalta kytkeytynyt muuhun maailmaan tietoliikenteen osalta hyvin vahvasti. McKinseyn mittarin mukaan Suomi kuuluu kärkikymmenikköön. Siellä pysymiseen tarvitaan epäilemättä lisäpanostuksia.

Dataliikenne ei toki ole ainoa johon kannattaa panostaa. Suomella on mahdollisuus tulevina vuosikymmeninä olla aivan erilainen raide- ja meriliikenteen solmukohta kuin aiemmin.

Liikenneratkaisut ovat taloudellisen sijainnin kannalta ratkaisevia. Tämä tuskin on erityisen yllättävää kenenkään mielestä. Silti rohkeille investoijille, kuten Vantaalle aikojen saatossa, jopa monesti ilkutaan.

Tällä erää meneillään on monia hyviä panostuksia lentoliikenteestä paljon parjattuihin paikallisliikenteen hankkeisiin. Paljon on myös sijaa uusille panostuksille.

Moni kysyy, että mistä rahat? Tässä vastakkain ovat asettuneet kulutus nyt tai investoinnit tulevaisuuteen. Investointien osuus julkisista menoista on laskenut. Helppoa ei rahojen löytäminen tule olemaan jatkossakaan. Toki rahoitusmalleja on moneksi ja jo nyt suuri osa nykyajan liikennettä palvelevista investoinneista tehdään yksityisellä sektorilla.

​