Suuryritykset nousevat omassa Maslowin tarvehierarkiassaan
Onko yrityksillä omat Maslowin tarvehierarkiansa ihmisten tapaan? Väljästi arvioituna siltä vaikuttaa, kun perehtyy Aalto-yliopiston professoreiden toteuttamaan OPn suuryritystutkimukseen 2018. Aikojen ja tulosten parantuessa on varaa tavoitella erilaisia asioita. Lähes 10 vuoden vaikea ajanjakso näyttää olevan takana.
Vuosi sitten kasvun merkkejä oli jo näkyvissä, mutta nyt näkymät ovat erittäin valoisat. Liikevaihdot, tulokset, investoinnit ja henkilöstömäärät ovat kasvussa. Oman tuloksen ja olemassa olon turvaamisesta säästöillä on siirrytty reippaaseen kasvuun ja uuden rakentamiseen. 250 suurimman yrityksen liikevaihto kasvoi 2,5 %. Henkilöstömäärän kasvu oli 3,3 %. Kumulatiivinen nettotulos oli liikevaihdosta huimat 6,33 %, mikä tuloseuroina tarkoittaa yli 19 miljardia euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli yli 6 miljardia euroa.
Maslowin mukaan ihmisellä on perustarpeet, jotka tulee täyttyä riittävässä määrin ennen kuin voi etsiä tyydytystä ”korkeammille” tarpeille. Ihmisellä ruokaa ja juomaa voi verrata vapaasti yrityksellä tulokseen ja rahoitukseen. Parantuneessa tilanteessa suuryritysten nousun seuraavalle portaalle voi nähdä tarkoittavan oman toiminnan ennakkoluulotonta disruptoimista, mitä voidaan kutsua myös luovaksi tuhoksi. Yli 2/3 vastanneista aikoo toimia näin. Usko digitalisaation ja tekoälyn tuomiin mahdollisuuksiin uudistumisessa on vahva.
Toinen vahva merkki siirtymisestä uudelle portaalle on vastuullisuuden merkityksen kasvu. Selvää on, että kaikki haluavat toimia oikein ja vastuullisesti. Vaikeissa taloudellisissa tilanteissa vastuullisuus meinaa jäädä puheiden tasolle. Suuryritystutkimuksen mukaan 92 % vastanneista yrityksistä aikoo panostaa vastuullisuuteen liittyviin tekoihin lähitulevaisuudessa nykyistä enemmän. Tämä tulee myös toteutumaan, koska vastuullisuus on kääntymässä kilpailutekijästä hygieniatekijäksi.
Mielenkiintoinen huomio tutkimuksesta on, että juuriltaan suomalaiset suuryritykset korostavat aiempaa enemmän toiminnan laajentamista ja edelleen kehittämistä. Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt painottavat useammin toiminnan tehostamista ja tuottavuuden lisäämistä. Olisiko niin, että juuriltaan suomalaiset suuryritykset ovat ottaneet maslowissaan suuremman loikan kuin ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt? Toki on selvää, että ulkomaisen tytäryhtiön johdolla on eri teemat päivittäisessä työssä kuin suomalaisen suuryrityksen konsernijohdolla. Subjektiivinen johtopäätös on, että suomalaiset suuryritykset tarjoavat ainakin mielenkiintoisemman lähitulevaisuuden. Enemmän kasvua ja uuden luomista.
On hienoa, että suomalaisilla suuryrityksillä on nyt varaa ja rohkeutta uudistaa liiketoimintaa. Lähivuosien tekemisiä ja tekemättä jättämisiä arvostellaan vielä vuosienkin kuluttua.
Jarmo Tiihonen työskentelee asiakkuuksista vastaavana johtaja OP Yrityspankissa. Jarmolla on pitkä ura OP Ryhmässä monessa eri tehtävässä ja hän on työskennellyt aiemmin esimerkiksi joukkovelkakirjalainojen, yritysjärjestelyiden, osakeantien ja listautumisten parissa.