Vuosi sitten tuumailin, tullaanko talousvuosi 2016 muistamaan vielä vuosienkin päästä. Brexit, Trump ja moni muu tapahtuma jää kyllä mieliin, mutta maailmantalouden kokonaiskuvassa ei ole oikein yhtä muistorikkaita aineksia. Vuoden 2016 talouskehitys oli lopulta aika odotetun vakaata.

Suomessa talouden vuosi 2016 voi toki jäädä muistiin vedenjakajana taantuman ja parempien aikojen välillä. Myös kiky jää historiankirjoihin. Aika lailla odotuksien mukaista kuitenkin.

Mutta entä vuosi 2017? Mielestäni nyt alkaa jo lämmetä – vuonna 2017 taloudessa on selvästi enemmän aineksia pitempikestoiseen muistijälkeen.

Veikkaan, että jo kymmenen vuoden päästä makrotalouden oppikirjoissa käsitellään tulevan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin talouspolitiikka. Näin ainakin, jos politiikka vähänkään muistuttaa kaavailuja. Luvassa on suuri yhteisöverouudistus, ja ilmeisesti myös ansiotuloverotusta uudistetaan, eikä pelkästään kevennetä. Arviot uudistuksen vaikutuksista niin Yhdysvaltain kansantalouteen kuin liittovaltion rahoitustasapainoon vaihtelevat.

Tutkijoilla riittää analysoitavaa seurauksista. Lyhyellä aikavälillä vaikutus on toki selvästi elvyttävä. Auki on toki myös, millä aikataululla uudistukset saadaan toteutettua, mutta eiköhän jo vuoden 2017 jälkipuolella olla hyvässä vauhdissa. Panostukset infrastruktuuri-investointeihin voivat kyllä ajoittua enemmän vuoden 2018 puolelle.

Myös talouden kokonaiskuvassa on suuremmat ainekset yllätyksiin kuin tänä vuonna. Talouden indikaattorit ovat lyöneet odotuksia ja inflaatio on kääntynyt nousukurssille. Luulen kuitenkin, että vuodella 2018 on suuremmat ainekset olla suhdannekehityksen osalta mieleenpainuva kuin vielä vuodella 2017.

Mistä Suomen talousvuosi 2017 muistetaan?

Tälläkin kertaa ennen kaikkea työmarkkinoista. Millaisia neuvotteluja syksyllä käydään? Millainen on Suomen palkkamalli? Tässä on ilman muuta aineksia, joita puidaan vielä myöhemminkin. Suomen talous on nytkähtänyt liikkeelle ja perinteisesti tämä merkitsee suurempaa muutosta kuin ennakoidaan. Suomenkin osalta vuosi 2017 voi silti olla yllättävyydeltään maltillista.

Talousvuosi 2017 tulee siis tällä kertaa jäämään melkoisella varmuudella historiankirjoihin niin maailmalla kuin Suomessa. Enemmän kuitenkin talouspolitiikan kuin suurien suhdannevaihteluiden vuoksi. Mielenkiintoisempi historia voi kuitenkin olla se vähittäinen muutos, joka näkyy selvemmin vuosikymmenen tai parin jälkeen. Tähän liittyvät myös poliittiset ratkaisut, joita Euroopassa sorvataan vuonna 2017.

Yleisemmin minulla on vähän samanlainen tuntuma kuin 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Jotain hyvin historiallista oli meneillään, mutta selkeämmin tilanteen näki vasta vuosien päästä. Siitäkin huolimatta, että esimerkiksi Berliinin muurin murtuminen oli kovin konkreettinen tapahtuma.

Tuntuukin siltä, että myöhemmin niin päättyvä kuin seuraavat vuodet tullaan muistamaan murrosaikana. Kenties poliittisesti, mutta ainakin taloudellisesti. Taloudellisessa mielessä kyse on vähittäisestä muutoksesta, jota muun muassa digitalisaatio ruokkii.

Kirjoitus on julkaistu alunperin 29.12.2016 Taloudessa.fi -palvelussa.