Perinnetalon remontointi vaatii pitkää pinnaa ja tuplabudjettia

Perinteinen Suomi-idylli on kokenut korona-aikana uuden tulemisen, kun monet perheet ja pariskunnat ovat etätöiden myötä suunnistaneet väljempiin maisemiin kasvukeskusten ulkopuolelle.

Buumi on näkynyt selkeästi omakotitalojen ja kesäpaikkojen kauppamäärissä. Ne ovat nousseet huippulukemiin ja kaupaksi ovat käyneet myös huonompikuntoiset kiinteistöt.

Yksi kaupunkimaisemat tyystin toisenlaiseen elämäntyyliin vaihtaneista on Inari Fernández. Hän muutti perheensä kanssa runsas vuosi sitten Helsingin keskustasta Lappiin Vaihtovuosi Sodankylässä -haasteen houkuttamana. Viime kesänä he tekivät kuitenkin päätöksen, että asuinsijaksi vuokrattu vanha kylätalo korjataan perheelle pysyväksi kodiksi eivätkä he enää palaa Helsinkiin.

Muun muassa suositusta Äidin puheenvuoro -somekanavista tunnettu Fernández tunnustaa, että muuttopäätöstä, talon hankintaa ja sen jälkeen aloitettua remonttiprojektia on turha perustella järkisyin.

– Kyllä päätös syntyi tunteella. Me emme valinneet taloa, vaan se valitsi meidät, hän naurahtaa.

Ammattilainen avuksi alusta lähtien

Vaikka vanhojen talojen hinnat eivät haja-asutusalueilla päätä huimaa, kannattaa kohteen arvioinnissa ja kaupanteossa pitää järki mukana. Kuntoarvioissa on syytä turvautua asiantuntijaan, joka tuntee perinnetalot ja niiden erityispiirteet.

– Myös korjaustöihin kannattaa pestata timpuri, jolla on niistä riittävästi kokemusta, Fernández vinkkaa.

Kuntotarkastuksen tuomiona voi olla, että talo todetaan todella mittavaa korjausta vaativaksi. Sitä ei kuitenkaan kannata Fernándezin mukaan liiaksi säikähtää, sillä myydään korjattavaksi -merkintä pudottaa myös ostohintaa reippaasti.

– Jokaiselle kaupanteossa säästyneelle eurolle on varmasti käyttöä, kun remontti alkaa. Silti budjetti voi mennä tuplaksi suunnitellusta.

Fernándezien ostama yli satavuotias ja kertaalleen paikasta toiseen siirretty hirsitalo uusitaan likipitäen lattiasta kattoon saakka. Myös tyhjänä ollut ullakko otetaan asumiskäyttöön.

Yllätyksiä on tullut vastaan tämän tästä, sillä talossa ovat olleet hyväkuntoisia ainoastaan osa seinähirsistä sekä ikkunat.

– Asumme remontin ajan pihasaunassa ja toiveissa on, että pääsemme jouluksi uuteen kotiin. Ahtaissa tiloissa asuminen käy pitkän päälle raskaaksi.

Samalla hän tunnustaa, ettei taloprojektissa ole taloudellisesti juurikaan järkeä. Remontti nielee kaikki aiemmista asuntokaupoista kertyneet säästöt eikä talon arvo tule olemaan lähelläkään sitä, mitä se nielee euroja.

– Tämä olisi hyvä myös muistaa, kun tällaiseen projektiin lähtee. Perinnetalo voi olla Porvoossa hyvä sijoitus, mutta maaseudulla puhtaasti elämäntapavalinta ja varsinkin keskeneräisenä myös pankille heikko takauskohde. Ja korjattavaa – sitä riittää vuodesta toiseen, Fernández muistuttaa.

Vanhan talon henkeä kannattaa kunnioittaa

Perinnerakentamisen asiantuntija ja vuosien varrella yli sata vanhaa hirsitaloremonttia konsultoinut Hannu Rinne on samoilla linjoilla. Perinnetaloa hankkivan pitää varautua projektiin, joka nielee sekä aikaa että rahaa. Eikä niitä välttämättä saa koskaan myydessä takaisin – tosin määrä on pitkälti kiinni omasta vaatimustasosta.

– Jollekin kelpaa vanha mummonmökki sellaisenaan, toinen haluaa siihen kaikki mukavuudet ja italialaisen designkeittiön, Rinne toteaa.

Vanhassa hirsitalossa kaikki on periaatteessa korjattavissa ja vaihdettavissa. Katon, seinien ja ikkunoiden kunto on helppo tarkistaa, mutta alapohja saattaa jäädä liian vähälle huomiolle.

Jos se joudutaan uusimaan, ovat kustannukset nopeasti kymppitonneja. Usein uusiksi menevät myös alimmat seinähirret.

– Itse välttäisin kohdetta, jossa on tehty viime vuosina paljon pieniä ja halpoja remontteja. Niiden alta voi löytyä ikäviä yllätyksiä. Vuosikymmeniä asumattomana ollut hirsitalo voi sen sijaan olla hyvinkin helppo remontoitava, Rinne toteaa.

Korjaustöissä hän kehottaa panostamaan laatuun ja materiaaleihin, jotka varmasti sopivat kyseiseen kohteeseen. Vaikka omaa taloa saakin muokata mieleisekseen, alan ammattilainen kunnioittaisi korjaustöissä myös vanhan talon henkeä. Siihen eivät välttämättä kuulu valkoiset sisäseinät tai massiivinen ulkoterassi.

– Taloa ostettaessa pitää miettiä realistisesti etukäteen myös oma elämäntilanne ja resurssit eli riittävätkö aika, rahat ja oma kiinnostus loppuun asti. Toki taloprojekti voi viedä myös mukanaan: monesta on kehittynyt sen myötä hyvinkin taitava kotinikkari, Rinne naurahtaa.

Lue myös:

Anne on kunnostanut jo neljä vanhaa puutaloa: “Minulle on tärkeää, että kotona on tilaa toteuttaa omia haaveita”‍

Näin laadit remonttibudjetin ja pysyt siinä‍