Moni meistä haluaisi asua kotona niin pitkään kuin mahdollista. Jos sellaista toivoo, milloin omaa kotia on hyvä alkaa katsella sillä silmällä?

− Ennakointi olisi hyvä aloittaa jo viisikymppisenä. Yleensä meihin otetaan kuitenkin yhteyttä vasta, kun kotona asumisessa on ongelmia, eli keskimäärin 80-vuotiaana, Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso kertoo.

Ennakoimalla voisi säästää pitkän pennin, kun huomioi esteettömyyden jo hyvissä ajoin, esimerkiksi isoa keittiö-, kylpyhuone- tai sähköremonttia tehdessä.

Lue myös: Tuulan koti rempattiin vanhuutta varten – "Omassa kodissa voi asua vielä voimien heikentyessä"

Kaikissa kodeissa ei asuta loppuelämää

Joka kodista ei välttämättä ole loppuelämän kodiksi, sillä aina remonteistakaan ei ole apua. Jos oma koti sijaitsee esimerkiksi paikalla, jossa on suuret korkeuserot ja paljon portaita, voi ulkona liikkuminen vaikeutua vanhemmiten mahdottomaksi. 

Huonojalkaiselle haasteita voivat aiheuttaa myös asuintilat, jotka ovat monessa kerroksessa.

– Esimerkiksi joissakin rintamamiestaloissa pesutilat ovat kellarissa, jolloin usein päädytään tekemään uudet pesutilat asuinkerrokseen. Siitä harvemmin selviää alle kymppitonnilla.

Remontti, joka tuo muutaman vuoden lisäaikaa omassa kodissa, voi hyvinkin olla taloudellisesti kannattava ratkaisu.

Liukas pesuhuoneen lattia, kapea oviaukko, amme tai tasoero pesuhuoneen ja muiden tilojen välillä ovat tyypillisiä ongelmia, joita esteettömyysremonteissa korjataan. Remontissa suihkutila kannattaa mitoittaa niin, että sinne mahtuu myös avustaja. WC-istuin on hyvä vaihtaa samalla korkeampaan.

Jos omakotitalossa on useampi kerros, hissin rakentaminen voi olla yksi vaihtoehto. Remontin hinta vaihtelee 5 000–20 000 euron välillä riippuen siitä, millaisia muutostöitä hissi vaatii.

Kodin ahtaat neliöt voivat koitua ongelmaksi. Erityisesti eteisessä, keittiössä ja pesutiloissa olisi hyvä olla riittävästi tilaa apuvälineen kanssa liikkumiseen ja kalustamiseen eri tavoin. Vanhoissa taloissa oviaukot voivat olla niin kapeita, ettei niistä kuljeta apuvälineillä. Oviaukkoja voi kuitenkin usein leventää, mikä kannattaa hoitaa samalla kun tiloja muutenkin remontoidaan.

Laakso kertoo, että monesti vanhusten kodeissa huomataan muutakin kuin esteettömyyteen liittyvää korjattavaa – katto saattaa kaivata remonttia tai lämmitysjärjestelmä uusimista. 

– Moni on valmis kalliimpiinkin, kymmeniä tuhansia maksaviin remontteihin, kunhan saa jäädä tuttuun ympäristöön. Toisaalta maksaahan se palvelukotiin tai uuteen esteettömään asuntoonkin muuttaminen. Siksi remontti, joka tuo muutaman vuoden lisäaikaa omassa kodissa, voi hyvinkin olla kannattava ratkaisu. 

Turvallista asumista pienin muutoksin

Onneksi pienillä ja melko edullisillakin muutoksilla voi pidentää asumisaikaa omissa tutuissa nurkissa. Edullisimmat apuvälineet maksavat kympeistä satoihin euroihin, ja oman kotikunnan apuvälinepalvelusta niitä voi saada ilmaiseksikin.

– Ensimmäinen apuväline on usein rollaattori. Sitä varten asunnosta on hyvä poistaa kynnykset.

Kun liikkuminen huononee, on tuki yleensä tarpeen. Portaisiin on hyvä asentaa kaiteet molemmin puolin ja wc-istuimeen laitattaa tukikahvat. Jos kodin sisääntulossa on portaita, voi kaiteiden lisäksi myös luiska olla tarpeen. 

Saunaan voi olla tarvetta lisätä askelmia, tukikahvoja ja kaiteita, jotka ehkäisevät kiukaaseen kaatumisen. Kiuasta uusiessa kannattaa valita malli, jossa ohjauspaneeli on hyvällä käyttökorkeudella.

Valaistukseen kannattaa kiinnittää huomiota. 

– Riittävän yleisvalaistuksen lisäksi on laitettava yövalaistus kuntoon, etenkin sängyn vieressä. Liiketunnistimilla toimivat valot ovat käteviä. Sängystä taas on helpompi nousta, jos se on korkea tai korkeutta voi säätää sähköllä, Laakso vinkkaa.

Kaatumisia voi ehkäistä laittamalla mattoihin liukuesteet tai poistamalla matot kokonaan, ellei lattiamateriaali ole liukas. Jatkojohtoja kannattaa välttää, tai ainakin siivota ne sen verran sivuun, että niihin ei kompastu.

Vaaranpaikat tutuiksi ja hyvissä ajoin kuntoon

Laakson mukaan lieden ympäristö on kodin vaarallisin paikka ainakin muistiongelmaiselle.

– Ikäihmisellä on hyvä olla liesi, joka sammuu tietyn ajan kuluttua itsestään.

Keittiö kannattaa muuttaa esteettömäksi jo hyvissä ajoin, sillä samalla tulee parantaneeksi myös työergonomiaa. Mikro, uuni ja astianpesukone on hyvä asentaa käyttökorkeudelle, samoin jäteastiat. 

Päivittäin käytettävälle tavaralle tulisi löytyä tilaa käden ulottuvilta, jotta tavaroita ei tarvitse kurotella lattianrajasta eikä ylähyllyiltä portailla keikkuen. Pistorasiat on hyvä nostaa lattianrajasta käyttökorkeudelle.

Yksi vaaranpaikka vaanii myös ulko-ovella. 

– Koska ovia ei suositella paloturvallisuuden takia takalukittavaksi, moni omaishoitaja varustaa oven antureilla, jotka hälyttävät, jos muistisairas avaa oven.

Mistä apua kodin muutoksiin?

  • Vuonna 2025 kotitalousvähennystä‍ saa enimmillään 1 600 euroon per henkilö. Vähennys on 35 prosenttia työn osuudesta, omavastuu 150 euroa. Kotitalousvähennystä saa kodin remonttipalveluista eli kun ostaa kunnossapito- ja perusparannustyötä.
  • Yli 65-vuotias voi saada avustusta kodin muutostöihin silloin, kun omat tulot ja varallisuus eivät riitä kodin turvallisuuden parantamiseen. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää korjausavustuksia‍, joilla voi parantaa asunnon turvallisuutta, esteettömyyttä ja yleisesti asumisen edellytyksiä. Tavoitteena on mahdollistaa kotona asuminen. Vanhustyön keskusliiton alueelliset korjausneuvojat‍ auttavat asuntojen korjaus- ja muutostarpeiden arvioinnissa ja avustusten hakemisessa.