Maalla asuva Mervi Jussila oli vuosi sitten syksyllä tiukan paikan edessä, kun sähkön hinta pompsahti nelinkertaiseksi aiempaan verrattuna. Kahden alakouluikäisen yksinhuoltaja asuu remontoimassaan talossa kymmenien kilometrien päässä palveluista.

– Samaan aikaan kaikki kulut alkoivat nousta, polttoaineesta ruokaan. Olen aina pitänyt itseäni ekologisena kuluttajana eikä meillä esimerkiksi ajeta autolla turhia ajoja. Oma työmatkani on kuitenkin 30 kilometriä suuntaansa ja lapsilla on harrastuksia 40 kilometrin päässä Äänekoskella.

Ihan ensiksi Jussila kilpailutti sähkösopimuksen, mutta aika kilpailutukselle oli huono: hinta oli ja pysyi korkealla kiinteähintaisella sopimuksella.

Kokonaissähkönkulutuksemme oli aiemmin noin 15 000 kilowattituntia vuodessa. Nyt olemme parhaina kuukausina pystyneet puolittamaan kulutuksen, ja vähintään kolmasosa on pystytty säästämään joka kuukausi.

– En uskaltanut vaihtaa pörssisähköön. Näkymät olivat viime syksynä todella epävarmat, enkä olisi pystynyt ottamaan vastaan monen sadan euron yllätyksiä. Tuolloin puhuttiin, että edessä on pitkä kriisi, eikä sähkön hinta tule kovin pian laskemaan. Niinpä vaihtoehdoksi on jäänyt säästää sähkössä. Talo lämpiää nykyään pääosin puulla. Sähköpatterit menevät päälle pienelle peruslämmölle vasta, kun on ihan pakko.

Jussilan talossa on kaikkiaan viisi uunia, joista uusimpaan Jussila sytytti tulet vasta pari viikkoa sitten. Se on yläkerrassa, jota Jussila parhaillaan remontoi isänsä kanssa poikien huoneiksi.

Puut Jussila saa isänsä metsästä, isän tekeminä.

– Se on hänen harrastuksensa. Toki olemme poikien kanssa apuna.

Mervi Jussila remontoi parhaillaan talon vintille huoneita pojille. Lämmitettävät kuutiot lisääntyvät, mutta vintti eristetään ja sinne tulee oma pönttöuuni.

Lämmitysurakka joka toinen päivä

Jussila yllättyi siitä, kuinka paljon sähkössä on pystynyt säästämään, vaikka hän ajatteli aiemminkin olleensa nuuka sähkön kuluttaja.

– Kokonaissähkönkulutuksemme oli aiemmin noin 15 000 kilowattituntia vuodessa. Nyt olemme parhaina kuukausina pystyneet puolittamaan kulutuksen, ja vähintään kolmasosa on pystytty säästämään joka kuukausi. Yläkerran remontin myötä taloon on tulossa lisää lämmitettäviä kuutioita, mutta en usko kulutuksen nousevan kauheasti, sillä aiemmin kylmänä ollut tila eristetään eikä kylmä tule enää sisään vintin portaista.

Puilla lämmitys vaatii oman vaivansa. 

– Joku saattaisi ajatella, että onpa ihanan romanttista lämmittää vanhaa taloa puilla, mutta kyllä tästä on kaikki romanttisuus karissut, Jussila nauraa.

Lämmitysurakka on käytännössä joka toinen päivä. Puuhellaa Jussila lämmittää yleensä päivittäin.

– Olen alkanut hyödyntää puuhellaa ja leivinuunia entistä enemmän myös kokkaamisessa. Aamulla keitän aamuteet ensimmäisenä puuhellalla ja ruuan valmistan myös usein siinä töiden jälkeen. Onhan siinäkin toki oma vaivansa. Ei voi ajatella, että ”jätänpä tämän kakkoselle” ja lähteä puuhaamaan muuta, Jussila hymyilee.

Jussila on saanut säästöjä aikaan myös ruokahuollon puolella.

– Käytännössä olen alkanut suosia enemmän keittoja. Niitä on kätevää tehdä myös isompi satsi kerralla. Enimmäkseen suosin ”Mitä kaapista löytyy” -henkisiä kasvissosekeittoja. Pojillekin ne ovat uponneet hyvin. Heidän suosikkinsa on oranssi keitto, johon tulee porkkanaa, bataattia, linssejä ja jotain kermaa, mitä kaapista sattuu löytymään.

Energiapihistä arjesta on tullut jo tapa

Jussila ei ajattele, että uusi, entistäkin tiedostavamman kuluttamisen arki olisi elämänlaadusta pois.

– Tästä on tullut jo tapa. Lasten kanssa olemme puhuneet, että nyt on tällainen tilanne että täytyy miettiä tiettyjä asioita tarkemmin. Ei se heidän elämässään näy muuten kuin että puita he ovat kyllä päässeet kantamaan, ja suihkussa pyrimme käymään pikaisesti. Olemme aiemminkin puhuneet siitä, ettei luonnonvaroja pidä tuhlata. Vaikka sähkön hinta nyt halpenisi huomattavasti, en usko, että alkaisimme tuhlata sitä kovin paljoa enempää. Nämä ovat itselleni tärkeitä arvoja ja haluan, että lapsenikin kasvavat ajattelemaan, ettei sähköä tai vettä tuhlata.

Jussila on yhdessä lasten kanssa myös järkeistänyt pyykkihuoltoa.

– Olen yksinkertaisesti pessyt vähemmän pyykkiä. Aiemmin tuli heitettyä pyykkikoriin sellaisiakin vaatteita, jotka olisivat hyvin olleet vielä käyttökunnossa. Nyt tuuletan ja saatan poistaa yksittäisen tahran rätillä. Lapset osaavat myös jo hyvin arvioida, mitkä vaatteet menevät vielä seuraavana päivänä ja mitkä menevät pyykkiin.

Mervi Jussilan säästövinkit lapsiperheelle

  1. Käytä kauppalappua. Oma kauppalappuni oli ennen paperinen, mutta nykyään puhelimen sovelluksessa, sillä se unohtui aina pöydälle.
  2. Suosi satokauden kasviksia. Ne ovat aina edullisia. Suosi keittoruokia.
  3. Jos auton vaihto on ajankohtainen, harkitse hybridiä. Itse yllätyin, kuinka paljon olen säästänyt polttoainekuluissa. Yhdistä ajoja.
  4. Seuraa tuloja ja menoja. Olen alkanut excelöimään. Budjetoinnilla on oikeasti iso merkitys ja olen saanut sen avulla pienistäkin tuloista säästettyä.
  5. Tehosta pyykkihuoltoa. Arvioi kriittisesti, mitkä vaatteet oikeasti tarvitsevat pesun. Säästä vettä.
  6. Säädä sähköpattereita pikkuisen pienemmälle. Pienelläkin lämpötilan laskulla syntyy säästöä.

Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Täytä taulukkoon kuukausittaiset tulosi ja menosi. Se helpottaa sinua hahmottamaan tulojasi ja menojasi.

Lue myös:

Patterit kuumana? Kaksi laskelmaa kertoo, miten ilmalämpöpumppu tuo säästöä lämmityskuluihin

Uimari Matti Mattsson: ”Koskaan ei tiedä, milloin lämminvesivaraaja hajoaa”‍

Miten säästää rahaa? Helpot ohjeet‍