Miksi energian hinta nousee?

Sekä Suomen että muun maailman energiamarkkinoilla nähtiin viime syksynä hintapiikkejä, jollaisiin ei ole totuttu. Sähkön tukkuhinta oli joulukuussa 170 euroa megawattitunnilta, kun vielä 2020 vuoden keskiarvohinta oli 28 euroa.

Myös maakaasun hinta Euroopassa viisinkertaistui ja öljypohjaiset polttoaineet rikkoivat hintaennätyksiä. Maakaasua käytetään Keski-Euroopassa sekä kotien lämmitykseen että sähköntuotantoon. Suomessa maakaasua käyttää eniten teollisuus.

Huima kallistuminen on monen tekijän summa: hintapiikkien takana on niin nopeaa talouskasvua, sään vaikutusta kuin politiikkaa, kuvaa johtaja Pekka Salomaa Energiateollisuus ry:stä.

– Kun koronapandemia hyydytti talouden, energiajärjestelmässä jäi tekemättä huoltoja ja uudistuksia, syntyi korjausvelkaa. Sitten kun talous lähtikin toipumaan odotettua nopeammin, vauhdikkaasti lisääntyneeseen energian kysyntään ei pystytty vastaamaan yhtä nopeasti, Salomaa sanoo.

Säätilan muutokset vielä kärjistivät energiamarkkinoiden liikkeitä. Vuosi 2020 oli poikkeuksellisen lauha, 2021 taas erityisen kylmä, mikä tietysti lisää sekä lämmön että sähkön kysyntää. Sääolot heiluttavat myös vesi- ja tuulivoiman tuotantoa.

Maakaasun hinnannousu jatkuu

Energian hintaan ovat vaikuttaneet myös poliittiset tekijät. Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti raakaöljyn hinnan uuteen ennätykseen ja maakaasun hinnan odotetaan Salomaan mukaan ”räjähtävän käsiin”.

Jo aiemmin kun Venäjän ja muun Euroopan välit vähitellen kiristyivät, maakaasun tuonti Venäjältä on vähentynyt verrattuna normaalitilanteeseen.

– Aiemmin Gazprom on tuonut Eurooppaan kaasua sekä pitkäaikaisiin sopimuksiin perustuen että spot-kaasua maailmanmarkkinahintaan. Nyt tämä spot-kaasu on kadonnut markkinoilta.

Sähkön hinta määräytyy tunneittain samalla markkinamekanismilla, kysynnän ja tarjonnan mukaan Pohjoismaissa sekä Länsi- ja Keski-Euroopassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hinta olisi sama kaikkialla: hinta-alueet voivat noudattaa maan rajoja kuten Suomessa tai maassa voi olla useita hinta-alueita kuten Ruotsissa ja Norjassa.

– Jos sähkön hinta jollakin alueella on edullisempi kuin naapurissa, mekanismi laskee myös paljonko sähköä voi siirtyä halvemmalta alueelta kalliimmalle. Siirtoyhteydet eivät riitä pitämään yhteistä hintatasoa, vaikka sähköä jonkin verran alueiden välillä siirtyykin.

Tuulivoimaa väärässä paikassa

Pitkävaikutteisempi energian hintaa heiluttava tekijä on ilmastopolitiikka. Kun Euroopan maat pyrkivät vähentämään hiilidioksidipäästöjään, ne pyristelevät eroon saastuttavasta hiilestä ja rakentavat tilalle uusiutuvaa energiaa, etenkin tuulivoimaa.

Innokkaimmat kuten Saksa ja Belgia ovat päättäneet tässä energiakäännöksessä myös luopua ydinvoimasta ja ovat jo sulkeneet reaktoreitaan. Kiire on kuitenkin kostautunut: Vaikka tilalle on rakennettu tuulivoimaa, voimalat eivät sijaitsekaan siellä missä kysyntä kasvaa. Lisäksi tuulivoiman saatavuus vaihtelee rajusti sääolojen mukaan.

Myös Ruotsille on käynyt niin, että pohjoisessa tuotetaan runsaasti tuuli- ja vesivoimaa, mutta heikkojen siirtoyhteyksien takia sitä ei saada Etelä-Ruotsiin, missä väkimäärä ja sähkön kysyntä jatkuvasti kasvavat.

– Saksassa energiakäännös on lisännyt riippuvuutta maakaasusta. Uusiutuvaa sähköntuotantoa on kyllä rakennettu runsaasti, mutta sillä ei ole kyetty korvaamaan sekä ydinvoimaa että rusko- ja kivihiiltä energiantuotannossa.

Suomi noudattaa tässä omaa linjaansa ja aloittaa pitkään odotetun Olkiluoto 3 -ydinreaktorin kaupallisen käytön ensi kesänä.

– Suomi on perinteisesti nojannut paljon tuontisähköön. Olkiluoto 3 ei poista tuontitarvetta kokonaan, mutta vähentää sitä huomattavasti. Samaan suuntaan vaikuttavat vesivoimatilanteen paraneminen ja tuulivoiman jatkuva lisärakentaminen.

Niinpä markkinoilla odotetaan nyt sähkön hinnan jatkavan laskuaan. Kun helmikuun hinta oli 82 euroa megawattitunnilta, sähkön hintasuojauksia sai johdannaismarkkinoilta heinä-syyskuulle 50 eurolla. Tästä hintaodotus ensin loppuvuodeksi nousee ja vuonna 2023 laskee taas noin 43 euroon.

Voiko kotitalous suojautua?

Kalliin energian vaikutus yritysten toimintaan vaihtelee yrityksen koon ja toimialan mukaan. Suuret, paljon energiaa käyttävät yritykset suojautuvat johdannaisten avulla. Näin on mahdollista siirtää hinnannousun vaikutusta, kunnes sen voi ehkä siirtää hintoihin.

– Esimerkiksi kuljetusalan yrittäjillä taas dieselin hinta nousee heti, mutta asiakkaiden kanssa on pitkiä sopimuksia, joten kannattavuus kärsii.

Miten kuluttaja voi suojautua energian kallistumiselta vai voiko? Salomaan ensimmäinen neuvo on varmistua, että oma kulutus on tehokasta ja kaikki mahdolliset säästötoimet ovat käytössä.

– Onko mahdollista hyödyntää puuta tai ilmalämpöpumppuja lämmityksessä, onko mahdollista ajoittaa kulutusta yöajalle, kun spot-sähkö on edullisempaa tai käyttää eri tariffia päivä- ja yösähkölle, listaa Salomaa.

Fiksuin sähkösopimusmuoto riippuu Salomaan mukaan perheen taloudellisesta tilanteesta: jos se kestää jyrkkiä heilahteluja, markkinahintainen sähkö on todennäköisesti pitkällä aikavälillä edullisinta. Mikäli haluaa varmistua sähkölaskun vakaasta summasta, voi tehdä määräaikaisen sopimuksen – mutta se voi muutaman kuukauden kuluttua jo tuntua kalliilta.

Lue myös:

Energiakriisi ajoi kuopiolaisen parturi-kampaajan ahtaalle: ”Moni asiakas karsii ei-pakollisista kuluista”

Pääekonomisti kertoo, mitä sinun kannattaa ymmärtää taloudesta tänä vuonna

Hinnat nousevat: Toimi näin, ettei tili mene miinukselle‍