Pärjäisikö tukan kanssa vähän pidempään? Tuon kysymyksen parturi-kampaaja Olga Kähkönen on kuullut yhä useamman asiakkaansa suusta. Moni haluaa pidentää käyntiväliä säästääkseen rahaa. Yleensä viiden viikon välein käyvät asiakkaat varaavatkin seuraavan ajan seitsemän viikon päähän.

– Se on ihan ymmärrettävää, Kähkönen sanoo. – Monella on tiukkaa, ja kampaajakäynnit ovat ei-pakollisia kuluja, joista voi karsia.

Kähkönen oli juuri ehtinyt perustaa oman kampaamoliikkeensä Kuopioon vuoden 2022 alussa, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Sota oli järkytys, mutta Kähkönen ei vielä silloin osannut ajatella, miten se voisi vaikuttaa hänen yritystoimintaansa.

– Ei ollut aavistustakaan siitä, että sodasta seuraisi energiakriisi ja että kaikki hinnat lähtisivät nousemaan.

Kähkösellä on riittänyt asiakkaita, mutta energiakriisin vaikutus on nähtävissä. 

Kähkösellä on onneksi riittänyt asiakkaita kriisistä huolimatta. Selkeimmin energiakriisi näkyy Kähkösen mukaan siinä, että asiakkaat käyttävät käynnillään vähemmän rahaa.

– Shampoot ja hoitoaineet ostetaan marketista halvemmalla. Moni on myös pyytänyt vain leikkausta ja kertonut värjäävänsä hiukset kotona itse.

Usko tulevaan on koetuksella

Pienyrittäjät ovat ahtaalla, vahvistaa Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom.

– Moni on nyt selkä seinää vasten ja käyttänyt kaikki keinot selviytyäkseen.

Suomen Yrittäjien helmikuussa julkaisema pk-yritysbarometri‍ on karua luettavaa. Tutkimuksessa kartoitettiin pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista tilannetta. Kysely on toteutettu marras-joulukuussa 2022 ja siihen on vastannut 4 650 suomalaista pk-yritystä.

Barometristä selviää, että yrittäjien odotukset tulevaisuudelle ovat synkistyneet huomattavasti vuoden takaisesta. Pk-yrityksistä vain 16 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavan vuoden aikana. Yrittäjien odotukset oman liiketalouden ja kannattavuuden kasvulle ovat alempana kuin kertaakaan 30 vuoteen.

– Suurimmat syyt laskulle ovat Venäjän hyökkäyssota, energiakriisi ja kiihtynyt kustannusten nousu, Ohlsbom toteaa.

Voiko hintoja nostaa?

Energiakriisi vaikuttaa pienyrittäjiin kahdesta suunnasta: omat kulut nousevat ja toisaalta kuluttajien ostokyky heikkenee.

Yritysbarometrin mukaan sähkön hinnan nousu on vaikuttanut kielteisesti liiketoimintaan tai tuotantoon noin joka kolmannessa pk-yrityksessä. Selviytymisen avainkysymys onkin, pystyykö yrittäjä siirtämään kustannusten nousun omiin hintoihinsa. Barometrin mukaan vain 40 prosenttia pk-yrityksistä oli pystynyt kompensoimaan kasvaneita kuluja omissa hinnoissaan edes osittain.

– Pienyrittäjät eivät nosta hintojaan kovin heppoisin perustein. He tietävät, että kuluttajienkin ostovoima on heikentynyt. Mieluummin kärsitään kannattavuudessa kuin nostetaan hintoja, Ohlsbom sanoo.

Olga Kähkönen on säästänyt sähköä esimerkiksi liikkeen huonelämpötilaa laskemalla. 

Kähkönen tarkasteli hintojaan vuodenvaihteessa ja korotti niitä maltillisesti. Asiakkaiden reaktio jännitti, mutta korotus oli pakko tehdä, jotta itselle jäisi työstä käteen jotain.

– Onneksi asiakkaat ovat olleet ymmärtäväisiä.

Toinen yrittäjien selviytymisstrategia on ollut yrityksen kulujen karsiminen. Barometrissä kävi ilmi, että 40 prosentilla kaikista pk-yrityksistä on käytössä sähkön hinnan nousuun liittyviä sähkön säästämistoimenpiteitä. Yleisimpiä niistä olivat huonelämpötilojen säätäminen ja valaistuksen vähentäminen.

– Vain 10 prosentilla oli pörssisähkösopimus. Se on ymmärrettävää, sillä yrittäjät kaipaavat kulujen suhteen ennustettavuutta, ja pörssisähkössä hinnat heilahtelevat hurjasti, Roope Ohlsbom sanoo.

Kähkösen toimitila on kooltaan maltillinen, vain piirun verran yli 60 neliötä. Samassa tilassa toimii kaksi muutakin yrittäjää, jotka jakavat kulut Kähkösen kanssa. Sähkölasku on siis ollut maltillinen hinnannoususta huolimatta.

– Olemme laskeneet hieman lämpötilaa ja sopineet, että näyteikkunavalot sammutetaan yöksi. Sen enempää emme oikeastaan pysty säästämään.

Selviytymiskeinona siirtymälainat

Sota ja energiakriisi vaikuttavat yrittäjiin vaihtelevasti. Eniten selviytymiseen vaikuttaa ala.

Ohlsbomin mukaan pahin tilanne on yrittäjillä, jotka toimivat energiaintensiivisillä aloilla. Esimerkiksi kasvihuoneiden, lypsytilojen ja sikaloiden lämmitykseen kuluu paljon sähköä ympäri vuorokauden. Sama ongelma on esimerkiksi kuntosaleilla, joissa lämmitettäviä neliöitä voi olla paljon.

– Tällaisten yritysten on hyvin vaikeaa säästää sähkökuluissa tai keskittää toimintaansa niille tunneille, kun sähkö on halvempaa.

Epävarmuus toiminnan jatkuvuudesta on raskasta.

Kriisi on ollut vaikea pala päättäjille. Tukitoimia on kaavailtu pitkään, mutta niiden suuntaaminen ja niistä viestiminen on tökkinyt. Suurin osa pienyrittäjistä onkin ottanut yhteyttä Suomen Yrittäjiin juuri saadakseen selvyyttä siihen, miten valtio aikoo pitää heidät pinnalla: mitä päättäjät ovat tekemässä turvatakseen pienyritysten toiminnan jatkuvuuden, mikäli kriisi jatkuu tai pahenee?

– Kallistunut sähkö ja kallistuneet hinnat ovat ehtineet syödä monien pienten yritysten kassat tyhjäksi.

Ohlsbom näkee, että jonkinlaiset siirtymälainat voisivat olla hyvä vaihtoehto tukalaan tilanteeseen. Lainalla saisi hieman liikkumavaraa.

– Vaikka ennustetaan, että sähkön hinta pysyisi jatkossa maltillisempana, varmaksi ei voi koskaan tietää. Epävarmuus toiminnan jatkuvuudesta on raskasta, ja sitä helpottaisi mahdollisuus saada lainaa.

Toivoa horisontissa

On onneksi niitäkin, jotka ovat selvinneet viimeisestä vuodesta suhteellisen hyvin. Yksi heistä on helsinkiläinen meikkitaiteilija-kampaaja Marja Brink Studio Marilynista. Hänen liikkeensä sijaitsee Helsingin keskustan tuntumassa.

– Luulen, että sijainti on suurin syy siihen, miksi asiakkaita on riittänyt. Tällä alueella asuu ihmisiä, joiden ostovoimaan kriisi ei ole vaikuttanut niin suuresti.

Pitää uskoa itseen ja luottaa huomiseen.

Juhla- ja kuvausmeikkeihin ja -kampauksiin keskittynyt Brink sanoo, että pandemiavuodet olivat hänen yritykselleen erittäin haastavaa aikaa.

– Tuntuu, että koronan jälkeen ihmiset ovat halunneet panostaa itseensä ja hyvinvointiinsa, eikä hintojen nousu ole sitä muuttanut.

Asiakasmäärät eivät edelleenkään ole palanneet koronaa edeltävälle tasolle, mutta Brink on tottunut paineessa toimimiseen. Se kuuluu hänen mielestään yrittäjyyteen.

– Pitää uskoa itseen ja omaan tekemiseen ja luottaa huomiseen. Muuten tässä maassa ei olisi yhtään yrittäjää.

Roope Ohlsbomkin toteaa, että yrittäjät ovat sisukasta ja kekseliästä sakkia. He eivät aio luovuttaa helpolla, vaan taistelevat olemassaolonsa puolesta. Suurta konkurssiaaltoa ei ole nähty.

Ohlsbom muistuttaakin, että jokainen voi auttaa pienyrittäjiä selviytymään omilla kulutusvalinnoillaan.

– Jos vain on mahdollisuus ostaa tuote tai palvelu paikalliselta pienyrittäjältä, suosisin aina sitä vaihtoehtoa.

Miten hallita yritystoiminnan riskejä ja suojautua niiltä yritystoiminnan eri vaiheissa? Lue vinkit‍.

Lue myös:

Yrittäjä, oletko varautunut sähkökatkoihin? Nämä 5 asiaa sinun tulee tietää sähkökatkojen riskeistä

Sivutoiminen yrittäjyys antoi mahdollisuuden yhdistää rakkauden kohteet: joogan ja vanhat rakennukset‍

Syöpä laittoi Tapion ja Karoliinan elämän uusiksi: Kuntapolitiikka jäi, tilalle unelmien majatalo‍