Vastikään remontoitu, juuri itselle sopiva asunto ja kaupan päälle vielä edullinen hoitovastike.

Siinä yhdistelmä, joka voi helposti sokaista asuntokuumeen kourissa olevan ostajakandidaatin. Samalla saattaa jäädä tarkistamatta ja selvittämättä moni taloyhtiön talouteen ja sen omistamaan kiinteistöön liittyvä seikka.

Pahimmillaan tämä kiire voi tuottaa kaupanteon jälkeen hyvinkin karvaita yllätyksiä. Jos esimerkiksi putki-, julkisivu- ja piharemontteja on pantattu vuosi toisensa jälkeen eteenpäin, ne tulevat jossain vaiheessa väkisin toteutettaviksi. Isojen korjausinvestointien myötä taloyhtiö voi saada taakakseen raskaan ja pitkäaikaisen lainataakan, joka nostaa myös asumiskustannuksia.

Tarkista korjaussuunnitelmat ja rahoitustilanne

Edellä kuvatut tilanteet ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi myös Kiinteistöliiton apulaispäälakimiehelle Kristel Pynnöselle. Hänen perusohjeensa onkin, että isännöitsijäntodistus tulee käydä tarkasti läpi myös taloyhtiötä koskevien tietojen osalta.

– Usein tuijotetaan ja vertaillaan vain hoitovastiketta, vaikka se koostuu vuodesta toiseen varsin kiinteistä kiinteistönhuolto-, energia- ja isännöintikuluista.  Samalla jäävät monet paljon tärkeämmät asiat liian vähälle huomiolle, vaikka niillä voi olla suoria vaikutuksia tuleviin asumiskustannuksiin. Myös hoitovastike-, rahoitusvastike- ja tonttivastike-termit voivat olla ostajille epäselviä, Pynnönen muistuttaa.

Käytännössä isännöitsijäntodistus koostuu faktoista ja taloyhtiön jo tekemistä päätöksiä, joiden vaikutuksia on osattava arvioida myös itse.

Isännöitsijäntodistuksia on moneen lähtöön, sillä ammatti-isännöitsijöiden lisäksi niitä kirjoittavat etenkin pienemmissä taloyhtiöissä myös niiden puheenjohtajat. Formaateissakin on eroja, joten tarkkuus eri sarakkeita selattaessa on paikallaan. Tietojen oikeellisuudesta vastaa isännöitsijäntodistuksen allekirjoittaja.

Jokaisesta isännöitsijäntodistuksesta on löydyttävä yhtiön perustiedot, asuntojen määrä, tontin pinta-ala ja omistusmuoto, kiinteistössä tehdyt perusparannukset ja isommat korjaukset sekä mahdolliset kiinnitykset.

Yhtiövastikkeen lisäksi sieltä pitäisi löytyä tiedot myös muun muassa vesi- ja autopaikkamaksuista, taloyhtiön lainoista ja asuntoon kohdistuvista lainoista eli rahoitusvastikkeesta sekä jo päätetyistä tai vasta suunnitteilla olevista remonteista.

Faktatietoa on osattava myös tulkita

Isännöitsijäntodistus on asuntokaupassa äärimmäisen tärkeä dokumentti, mutta se ei sellaisenaan vielä kerro kaikkea taloyhtiön tilasta. Kokonaiskuva selviää vasta sitten, kun todistukseen kirjattuja tietoja osaa tulkita oikein.

– Käytännössä isännöitsijäntodistus koostuu faktoista ja taloyhtiön jo tekemistä päätöksiä, joiden vaikutuksia on osattava arvioida myös itse. Jos suunnitteilla on esimerkiksi jokin isompi remontti, kannattaa jo etukäteen laskeskella, kuinka paljon tuleva rahoitusvastike nostaa omia asumiskustannuksia, Pynnönen toteaa.

– Ja jos todistuksesta ei löydy tarkkaa tietoa tehdyistä peruskorjauksista eikä suunnitelmaa, alustavaa budjetointia tai rahastointia tulevien remonttien varalta, kannattaa olla jo varuillaan, hän lisää.

Isännöitsijäntodistukseen pitäisi olla kirjattuna myös kiinteistön energialuokka. Sen ideana on kannustaa taloyhtiöitä energiatehokkuusinvestointeihin, jotka nostavat paitsi luokituksia myös kiinteistön ja samalla asuntojen arvoa.

Luokituksen hintavaikutus on kuitenkin Pynnösen mielestä jäänyt varsin marginaaliseksi. Pitkälti samoja investointeja tehdään taloyhtiöissä nyt ilmastonmuutoksen, energiansäästön ja pienemmän hiilijalanjäljen innoittamana.

Isännöinnin perustehtävä on huolehtia kiinteistön ja rakennusten pidosta,  lisäksi isännöitsijä vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen. Lue lisää isännöinnistä.

Lue myös:

Tee nämä kaksi asiaa, jos mielit asuntokaupoille

Huolehtiiko isännöitsijä omaisuudestasi hyvin?