Kahden aikuisen taloudessa menot usein jaetaan omiin ja yhteisiin. Osa perheistä perustaa yhteisen taloustilin yhteisiä maksuja varten, osassa vanhemmat mieluummin maksavat yhteisetkin maksut omilta, erillisiltä tileiltään.

Maksettiinpa laskut yhteiseltä tai omilta tileiltä, on sekä kulut että se, kuka niistä vastaa, hyvä käydä yhdessä läpi.

– Kommunikaatio on talousasioissa aina tärkeää. Ei pidä olettaa, että asiat pyörivät itsestään, vaan pelisäännöt täytyy käydä yhdessä läpi, Marttojen talousasiantuntija Katri Pellikka sanoo.

Budjetoidessa saa myös haaveilla

Menojen kartoittamiseen ja niiden jakamiseen Pellikka suosittelee Marttojen budjettilomaketta.

– Lomake auttaa hahmottamaan, mistä perheen menot koostuvat ja mihin yhteistä rahaa pitää varata. Menoerät on hyvä kirjata ylös, sillä muuten jotain helposti unohtuu.

Budjettia kannattaa seurata vaikkapa viikoittain niin pitkään, että perheelle muodostuu käsitys siitä, mitä yhteisiä menoja kuukausittain maksetaan ja paljonko niihin kuluu rahaa.

Pellikka muistuttaa, ettei budjetoinnin tarvitse koostua vain arkisten asioiden pyörittelystä. Vähintään yhtä tärkeää on varata aikaa tulevasta haaveiluun.

– Budjetointiin kuuluu myös mukavien asioiden, kuten lomien suunnittelu.

Bongaa päällekkäiset kulut

Selkeä ja läpinäkyvä menojen budjetointi ja keskustelu auttavat perhettä myös karsimaan turhia ja huomaamaan mahdollisia päällekkäisiä kulueriä.

– Jos asioista ei keskustella, riskinä on, että toisistaan tietämättä tehdään päällekkäisiä hankintoja. Etenkin näin joulun alla voi olla, että esimerkiksi isovanhemmat hankkivat samoja lahjoja, Pellikka huomauttaa.

Päällekkäisiä kuluja voi lisäksi kertyä esimerkiksi vakuutuksista tai kortti- ja kulutusluotoista.

– Nykyään mitä vain voi hankkia osamaksulla mutta aina on edullisempaa säästää ensin ja ostaa vasta sitten. Ennen luoton ottamista kannattaa laskea, miten ylimääräiset osamaksuerät vaikuttavat omaan budjettiin kuukausi- ja vuositasolla. Vakuutusten kohdalla kannattaa puntaroida, mitkä ovat tarpeellisia juuri nyt ja kilpailuttaa ne.

Ryhtiliike heräteostoksiin

Erilaisista suoratoistopalvelumaksuista ja heräteostoksista voi kertyä kuukausitasolla suuri summa. Ostokäyttäytymistään voi tarkastella verkkopankissa ja myös monet kaupat tarjoavat etukorttiensa käyttäjille palveluita, jotka helpottavat oman kulutuksen seurantaa.

– Turhia heräteostoksia karsii jo se, että keskittää kauppaostokset tiettyyn päivään, Pellikka sanoo.

Jos kaikkien suoratoistopalveluiden katkaiseminen tuntuu liian rajulta, karsimallakin kertyy säästöä.

– Kannattaa maksaa vain niistä palveluista, joita varmasti käyttää.

Viikkorahan siivellä rahataitoja

Enemmistö suomalaislapsista saa joko viikko- tai kuukausirahaa. Vanhemman kannattaa kiinnostua lapsen rahankäytöstä ja opettaa lapselle viikkorahan siivellä rahataitoja.

– Lapsen kanssa voi jutella esimerkiksi siitä, lähteäkö parin euron kanssa kioskille, vai säästääkö viikkorahat niin, että voi myöhemmin tehdä jonkun isomman hankinnan.

Inflaatio ja kohonneet elinkustannukset ovat saaneet entistä useamman tarkastelemaan kriittisesti omaa kulutustaan.

– En tiedä, saako tätä sanoa hopeareunukseksi, mutta yleisesti ottaen on hyvä tuntea oma taloutensa. Kun tuntee omat menonsa, on helpompi löytää myös itselleen sopivat säästökohteet, Pellikka sanoo.

Paljonko sinulla kuluu kuukaudessa pakollisiin menoihin ja hupeihin? Jääkö rahaa säästöön? Talouden tasapaino auttaa sinua hahmottamaan millaisia tuloja ja menoja sinulla on. Lue lisää.

Lue myös:

Kuinka monen kuukauden palkka olisi hyvä olla säästössä – ja kuinka summa kannattaa kerryttää?

Vuoden ostolakko ja eväät autoon – kokosimme parhaat arkiset säästövinkit

Kolme helppoa säästöreseptiä eri kuukausituloille