Puheenvuorot

Porissa vanhojen asuntojen kauppa on ollut kauppamäärissä alkuvuonna 39 prosentin kasvussa. Samoin Raumalla kauppamäärät ovat vahvassa nosteessa. Mitä asunnon vaihtoa haaveilevan kannattaa pohtia nyt? Kerron neljä pointtiani.

Asunto etenkin kasvukeskuksessa on historiallisesti ollut hyvä sijoitus ja kerryttänyt varallisuutta. Vuokralla voi kerryttää varallisuutta säästämällä muihin kohteisiin. Kumpi kannattaa pitkässä juoksussa?

Rakentaminen on surkean vähäistä, mutta väestö pakkautuu kaupunkeihin. Onko edessä siis väistämätön asuntopula?

Asuntomarkkinoiden tilanne on yhdelle ostajaryhmälle erittäin kiinnostava, mutta kovin yksiselitteinen se ei ole.

Helsingin pörssi on kivunnut tänä vuonna 15 prosentin tuottoon. Miten Suomi onnistui ohittamaan tuotoissa maailman tunnetuimman osakeindeksin?

Vauhdikkaan kevään jälkeen sijoittajat saivat nauttia markkinoilla yllättävänkin rauhallisesta ja tuottoisasta kesästä. Osakkeilla on nousutilaa jatkossakin talouden ja tulosten pysyessä kasvussa tullimelskeestä huolimatta.

Trumpin presidenttikauden toimet ovat heiluttaneet markkinoita, mutta Euroopassa ja Suomessa näkymät paranivat vuoden ensimmäisellä puolikkaalla.

Vielä hetki sitten Eurooppa näytti taloudellisesti väsyneeltä ja kilpailukykynsä menettäneeltä, mutta nyt tilanne on muuttumassa. Trumpin uusi presidenttikausi, kasvavat puolustusmenot ja massiiviset investointiohjelmat ovat sysänneet liikkeelle kehityksen, joka voi muuttaa sijoitusnäkymän. Voisiko Eurooppa sittenkin olla seuraava kasvun veturi – ja mitä riskejä siihen toisaalta liittyy?

Elokuu tarkoittaa monelle sitä, että kalenteri alkaa taas täyttyä. Kalenterin pystyy pitämään hallinnassa, mutta se vaatii rutiineja ja kurinalaisuutta.

Tietotyötä tekevien päivät koostuvat enenevissä määrin kokouksista. Voisi siis kuvitella, että olisimme jo melko hyviä kokousten järjestämisessä, eikö?

Henkilö osoittaa pöydän alla sormellaan uutta tulokasta kohti ja kuiskaa minulle; ”Kyllä se into tuosta laantuu. Kahdessa vuodessa tuokin työntekijä oppii, että mikään ei tule muuttumaan.”

Ystäväni kamppailee työyhteisössä, joka on hänen mielestään esimerkki huonosta johtamisesta. Tavoitteet ovat epäselviä, tehtäväkuvat vaihtelevat, tulipaloja sammutellaan jatkuvasti ja iso kuva on epämääräinen. Kuuntelin hänen huoliaan ja tuskailuaan työyhteisössään ja mietin, kuinka itsestään selvänä pidämme hyvää johtajuutta sen kohdatessamme. Ja kuinka merkityksellistä siitä tulee työhyvinvoinnin kannalta, kun johtajuus on rikki. “Kaksinaamainen rotta!”, ystäväni kuvasi johtoaan.