Puheenvuorot

Uusien asuntokuntien syntyminen vaikuttaa merkittävästi asuntojen kysyntään pitkällä aikavälillä. Väestöennusteiden perusteella asuntomarkkinat ovat päätymässä uudenlaiseen tilanteeseen. 

Patoutunut kysyntä, tarvepohjainen asuntokauppa ja oikea ostohetki – mitä tarkoittavat asuntomarkkinakeskustelussa vilisevät, vakiintuneet fraasit?

Porissa vanhojen asuntojen kauppa on ollut kauppamäärissä alkuvuonna 39 prosentin kasvussa. Samoin Raumalla kauppamäärät ovat vahvassa nosteessa. Mitä asunnon vaihtoa haaveilevan kannattaa pohtia nyt? Kerron neljä pointtiani.

Asunto etenkin kasvukeskuksessa on historiallisesti ollut hyvä sijoitus ja kerryttänyt varallisuutta. Vuokralla voi kerryttää varallisuutta säästämällä muihin kohteisiin. Kumpi kannattaa pitkässä juoksussa?

Mennyt sijoitusvuosi on ollut hyvä ja uuteen vuoteen suunnataan toiveikkaissa tunnelmissa. Osakkeet ovat salkuissamme selvässä ylipainossa. Näkymät ovat hyvät, mutta mistä ensi vuonna puhutaan?

Lokakuu, kuten koko mennyt vuosi, on ollut hyvää aikaa sijoittajille. Vuoden loppuun ja ensi vuoteen suunnataan edelleen lupaavissa tunnelmissa. Vakaa talouskasvu tukee osakkeita perusskenaariossamme, joten osakkeet pysyvät ylipainossa salkuissamme.

Japanin talous toipuu, mutta demografiset haasteet muovaavat markkinaa. Tokiossa minulle selvisi, miten yritykset vastaavat sijoittajien kasvaviin odotuksiin.

Ei tullut syyskuussakaan osakelaskua, vaan osakkeiden ylipainottaminen kannatti edelleen markkinoiden noustessa selvästi.

Työmuisti on tapa hallita tietotulvaa, joka voi töissä aiheuttaa kuormitusta ja tärkeiden asioiden unohtumista.

Elokuu tarkoittaa monelle sitä, että kalenteri alkaa taas täyttyä. Kalenterin pystyy pitämään hallinnassa, mutta se vaatii rutiineja ja kurinalaisuutta.

Tietotyötä tekevien päivät koostuvat enenevissä määrin kokouksista. Voisi siis kuvitella, että olisimme jo melko hyviä kokousten järjestämisessä, eikö?

Henkilö osoittaa pöydän alla sormellaan uutta tulokasta kohti ja kuiskaa minulle; ”Kyllä se into tuosta laantuu. Kahdessa vuodessa tuokin työntekijä oppii, että mikään ei tule muuttumaan.”