Tylsä juttu. Mutta kannattaa vähän pohtia mitä tämä itselle merkitsisi.

Teksti Reijo Heiskanen, OP Ryhmän pääekonomisti @Reiskanen
Julkaistu 26.10.2017

Euroopan keskuspankin lokakuista kokousta odoteltiin rahoitusmarkkinoilla tavanomaista suuremmalla mielenkiinnolla. EKP kertoisi, miten se aikoo ensi vuoden aikana lopetella arvopapereiden osto-ohjelmansa.

Mitä väliä, ei liikuta minua, moni ajattelee. Väärin tuumittu. Ainakin jos kyseessä on asuntovelallinen. Osto-ohjelmista puhuminen voi kieltämättä tuntua kaukaiselta. Ne kuitenkin vaikuttavat asuntolainan kustannuksiin. Olisi siis syytä olla kiinnostunut.

EKP ohjaa asuntovelalliselle tuttuja euribor-korkoja ohjauskoroillaan. Tällä erää keskuspankki on lisännyt rahan määrää markkinoilla osto-ohjelmallaan siinä määrin, että lyhyimmät euribor-korot määräytyvät keskuspankin pankeille talletuksista maksettavan koron perusteella. Talletuskorko on nyt -0,4 %.

Pidemmät korot määräytyvät sitten odotusten ja riskien perusteella. Tällä erää hinnoitteluun vaikuttavat myös keskuspankkien ostot. Osto-ohjelman lopettaminen nostaa siis ensin pitkiä korkoja. Lyhyet korot nousevat vasta, kun likviditeetin annetaan kiristyä tai ohjauskorkoja nostetaan.

Missä siis mennään?

Ensimmäisen kerran osto-ohjelman kaasujalkaa höllättiin keväällä. Tuolloin kuukausittaiset ostot laskettiin 60 miljardiin euroon 80 miljardista eurosta. Nyt EKP päätti jatkaa tammikuussa ostoja 30 miljardilla eurolla kuukaudessa syyskuuhun saakka. Eli kaasua pienenettiin edelleen.

Keskuspankilla ei ole edelleenkään kiire nostaa korkoja. Oman ilmoituksensa mukaan keskuspankin koron nostot alkavat vasta hyvän aikaa osto-ohjelman päättymisen jälkeen. Näillä tiedoilla joudutaan odottelemaan vähintäänkin ensi vuoden lopulle. Todennäköisesti vuoden 2019 puolelle.

EKP:n ostojen loppuminen voi silti yhdessä myönteisen talouskehityksen ja Yhdysvalloissa kiristyvän politiikan seurauksena nostaa pitkiä korkoja. Tämä merkitsee, että korkojen nousulta suojautumisen kustannus kohoaa edelleen vähitellen.

EKP:n politiikkamuutokset antavat siis ajattelemisen aihetta asuntovelalliselle, ja varsinkin uutta asuntolainaa ottaville, vaikka euribor-korot eivät vielä vähään aikaan olisikaan nousussa.

Lue myös: Maksullinen korkokatto vai turvaa säästöistä? Löydä sinulle sopivin tapa varautua korkojen nousuun

Kirjoittaja Reijo Heiskanen on OP Ryhmän pääekonomisti. Hänellä on pitkä kokemus ekonomistina makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden parissa. OP Ryhmän pääekonomistina hän on toiminut vuodesta 2010.