Lahjojen ostamisen vaikeus liittyy yleensä lahjan vastaanottajan preferenssien heikkoon tuntemiseen. Toisin sanoen, emme välttämättä tiedä mistä vastaanottaja pitää tai kuinka paljon hän arvostaa mitäkin. Hankaluudet jouluostoksilla saattavat johtaa epäsopivien lahjojen hankkimiseen ja samalla hyvinvointitappioon.

Joululahjojen aiheuttama hyvinvointitappio syntyy, kun lahjan saaja onnistuisi ostamaan itseään enemmän miellyttävän lahjan käyttämällä saman rahamäärän kuin lahjan antaja on käyttänyt. Eli käytännössä, jos ostat lahjaksi 10 euron villasukat, mutta lahjan saaja käyttäisi itse 10 euroa esimerkiksi lapasiin, syntyy hyvinvointitappiota.

Esimerkiksi Joel Waldfogel* on pohtinut teemaa laajemminkin. Hänen ehdotuksensa on antaa lahjaksi rahaa tai vaikka lahjakortin sellaisille ihmiselle, jonka preferenssejä et tunne. Nämä lahjan saaja pystyy käyttämään haluamallaan tavalla, eikä hyvinvointitappiota synny.

On varmasti totta, että joululahjoista syntyy hyvinvointitappiota, mutta pitäisikö joululahjojen ostaminen sitten lopettaa ja antaa lahjojen sijaan rahaa?

Vaikka rahalahja poistaisikin lahjoihin liittyvän hyvinvointitappion, ei raha ole välttämättä kaikille mieluisa lahja. Yksi vaihtoehto on esimerkiksi rahaan verrattavissa oleva, mutta silti hieman persoonallisempi ja sosiaalisesti hyväksytympi lahja, kuten lahjakortti.

On myös argumentteja, jotka tukevat muidenkin kuin rahalahjojen lahjojen antamista. Joskus yllätykselliset lahjat ovat hyviä ja ne saattavat jopa muuttaa preferenssejä. Lahjaksi saatu kirja saattaa olla erittäin mieluinen, vaikka et edes osaisi ajatella sen ostamista itse.

Toisaalta, lahjan saaja voi helpottaa ostajan elämää kirjoittamalla listan toiveistaan. Listan kirjoittaminen pienentää epäsymmetristä informaatiota lahjan antajan ja saajan välillä ja johtaa todennäköisesti mieluisampaan lahjaan. Tämä tietenkin edellyttää, että lahjan saaja tietää itse mitä haluaa tai tarvitsee.

On myös todennäköistä, että lahja ei ole ainoastaan sen hinnan funktio. Lahjan arvoon vaikuttavat myös muut tekijät, kuten kuka sen on antanut ja millaisessa tilanteessa sen saa. Lisäksi myös lahjan antaja saattaa kokea lahjan antamisen arvokkaana. Huolellisesti valittujen lahjojen antamisesta syntyy todennäköisesti myös positiivisia ulkoisvaikutuksia, kuten esimerkiksi joulumieltä.

No kannattaako lahjoja siis hankkia? Hieman kuten sijoittamisessa, jos tuntee kohteen hyvin, on onnistumisen mahdollisuus suurempi. Itse ostan lahjoja, mutta pyrin varmistamaan tavalla tai toisella, että ne ovat haluttuja ja tarpeellisia.

​

* Waldfogel, J. (1993). The deadweight loss of Christmas. The American Economic Review, 83(5), 1328-1336.

​