Keskuspankin kannattaa jänistää

Inflaatio on korkea, ja tulevaisuudessa se voi pysyä nopeana tai hidastua kohtuulliseksi omia aikojaan. Emme voi varmuudella tietää, miten tulee käymään. Miten keskuspankin kannattaisi toimia nykytilanteessa?

Teksti Reijo Heiskanen, OP Ryhmän pääekonomisti @Reiskanen
Julkaistu 4.4.2022

Rahapolitiikassa ollaan hankalassa valintatilanteessa, joka muistuttaa pohjimmiltaan peliteoriasta tuttua pelkuripeliä. Tyypillisesti pelkuripelissä on asetelma, jossa kisaajat ajavat autolla kohti toisiaan. Keskuspankin ja inflaation väliseen kisaan sopii varmaan paremmin mielikuva ajosta kohti kuilun reunaa. Keskuspankkiirit voivat nyt samastua ennemmin James Deaniin Nuoressa kapinallisessa kuin Harrison Fordiin American graffitissa.

Pelissä on kyse siitä, että liian aikaisin luovuttaja joutuu kärsimään pelkurin leimasta. Liian myöhään autosta hyppäävä puolestaan maksaa kovan hinnan.

Viime aikoina taloudessa on oltu tilanteessa, jossa inflaation on arvioitu olevan ainakin osin tilapäisistä syistä johtuvaa. Toisaalta riskinä on ollut inflaation pysyvä kiihtyminen, kun esimerkiksi kalliin energian kustannukset välittyvät muualle talouteen.

Yksinkertaistetusti vaihtoehtona on siis joko inflaation hidastuminen tavoitteeseen tai korkean inflaation pitkittyminen ja siirtyminen laajasti odotuksiin ja palkkakehitykseen. Keskuspankki puolestaan voi joko pyrkiä kiristämään politiikkaansa nopeasti tai luottamaan siihen, että inflaatio hidastuu omiaan aikojaan, kun tilapäisten tekijöiden vaikutus hiipuu.

Suurimman palkinnan keskuspankki saa, jos se pitää politiikan kevyenä, ja inflaatio hidastuu. Tällöin talous voi kasvaa vahvimmin, ja inflaatio palaa sopivasti tavoitteeseen. Tämän vaihtoehdon riski on kutenkin suurin. Jos inflaatio pitkittyykin, kevyt politiikka pahentaa tilannetta, ja kustannukset inflaation hidastamisesta kasvavat hyvin suuriksi.

Nopeasti reagoiva keskuspankki puolestaan saa jäniksen leiman ja lokaa niskaansa, jos kiristää politiikkaansa liian nopeasti. Taloudelliset kustannukset ovat kuitenkin verrattain pienet, ja korjattavissa keventämällä uudelleen. Mikäli inflaatio on pitkittymässä nopeasti, korkoja nostava keskuspankki puolestaan saa torjuntavoiton, kun inflaatio voidaan saada nopeammin hallintaan.

Kun politiikkaa kiristetään nopeasti keskuspankin riskit ovat pienemmät. Tämä olikin keskuspankkien tyypillinen valinta ennen viime vuosikymmenen hitaan inflaation jaksoa. Ennakoiva reagoiminen nähtiin hyveeksi.

Hitaan inflaation jakso on epäilemättä vaikuttanut mielikuvaan pelin tuottojen jakautumisesta. Epäilen silti, että nykytilanteessa vanha asetelma on kohdallaan. Yhdysvalloissa keskuspankki on siirtynyt nopeasti kiristävälle kannalle, kun riskit inflaation pitkittymisestä ovat nousseet. Tuskin Euroopan keskuspankkikaan voi pitkään toivoa inflaation hidastuvan itsestään. Se tuskin haluaa ottaa lopulta riskiä olla autossa, joka suistuu jyrkänteeltä alas.

Kirjoittaja Reijo Heiskanen on OP Ryhmän pääekonomisti. Hänellä on pitkä kokemus ekonomistina makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden parissa. OP Ryhmän pääekonomistina hän on toiminut vuodesta 2010.