Viime vuonna yksityinen kulutus kasvoi tammi-syyskuussa 2,9 prosenttia edellisestä vuodesta, vaikka kuluttajien luottamus painui Venäjän hyökkäyssodan alettua ennätysmatalaksi. Mistä tämä ilmeinen epäsuhta johtuu?

Kuluttajien luottamusindeksi koostuu neljästä osatekijästä: kuluttajien oma talous nyt ja 12 kuukauden kuluttua, Suomen talous 12 kuukauden kuluttua sekä aikomukset ostaa kestotavaroita seuraavien 12 kuukauden aikana. Kuluttajat joutuvat vastaamaan siihen, miten heidän oma taloutensa on kehittynyt viimeisien 12 kuukauden aikana, ja miten sen, Suomen talouden ja kestokulutustavaroiden ostosten odotetaan kehittyvän seuraavien 12 kuukauden aikana.

Viime talvena Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena vastaajien käsitys Suomen talouden näkymistä romahti samoin kuin odotukset kestotavaroiden hankkimisesta. Oman talouden tila nähtiin selvästi parempana.

Jälkikäteen on helppo nähdä, että kulutuspäätökset perustuivat oman talouden tilaan ja odotuksiin siitä. Odotuksilla Suomen taloudesta ei ollut erityistä merkitystä, jos kohta sillä on kuitenkin suuri merkitys kuluttajien luottamusindikaattorille, joka määräytyy neljän osatekijän keskiarvona.

Kuluttajien luottamuksen yksittäisistä osatekijöistä kaiken luotettavin kulutuksen ennustaja onkin vastaajien oman talouden tilanne. Sen heilunta on maltillisinta, ja isossa kuvassa se heijastaa kulutuksen vaihteluita. Sen sijaan kuluttajien käsitys Suomen talouden tilanteesta 12 kuukauden päästä heiluu jo niin paljon, että se ei juurikaan auta arvioimaan kulutuksen vaihteluita.

Kuluttajat ovat kuitenkin oman taloutensa parhaita asiantuntijoita, ja tämän suhteen kuluttajien luottamuskysely sisältää paljon hyvää tietoa. Viime kuukausina kotitalouksien käsitys omasta taloudesta on painunut pohjalukemiin. Tätä ei ole syytä epäillä. Ovathan reaaliansiota laskeneet selvästi. Itse kulutuksen kehitystä on tasapainottanut edelleen korona-aikana kertyneiden säästöjen käyttö.

Epäilemättä energian hinnan lasku ja tulossa olevat palkankorotukset tulevat vähitellen helpottamaan taloustilannetta lähiaikoina. Tästä ei kuitenkaan kannata tehdä päätelmää, että tilanne olisi nopeasti kohenemassa. Lähinnä tilanne ei ole niin heikko kuin vähän aikaa sitten. Mitä yksityiseen kulutukseen tulee, niin vauhti on vasta hidastumassa, kun korona-aikana kertyneet säästöt eivät enää jatkossa tue kulutusta aiempaan tapaan.

Kuluttajien luottamus on tärkeä tekijä kulutuspäätöksille. Sen mittaaminen on kuitenkin hankalaa. Kuluttajien luottamusindikaattorin isotkaan muutokset eivät aina heijasta kulutuksen kehitystä, puhumattakaan pienemmästä lyhytaikaisesta vaihtelusta. Luottamuskysely tarjoaa paljon mielenkiintoista tietoa, mutta on syytä olla varovainen siitä vedettävien johtopäätösten suhteen. Mielikuvat eivät aina vastaa talouden faktoja, eikä todellinen tilanne vaihtele niin nopeasti kuin mielikuvat.