Tavanomaisissa taantumissa kotitaloudet vähentävät hankintojaan taloudellisen epävarmuuden noustessa, mikä sinällään jyrkentää talouden alamäkeä. Koronakriisi poikkesi tästä siten, että alun suht’ lyhyttä vessapaperinhamstrausvaihetta lukuun ottamatta kulutusta ovat vähentäneet enimmäkseen pandemian aiheuttamat rajoitukset.

Normaalissa taantumassa erityisesti kestokulutustavaroita ostetaan vähemmän. Päivittäistavaroiden kulutus jatkuu verrattain vakaan samoin kuin palveluidenkin. Koronakriisi vaikutti päinvastoin. Palvelut sukelsivat, mutta kestokulutustavaroiden kulutus jopa vilkastui, ja työpaikkalounaiden vaihtuessa etäeineisiin päivittäistavarakauppa kasvoi rivakasti.

Koronakriisi poikkesi aiemmista taantumista myös siten, että kotitalouksien luotonkysyntä palautui nopeasti ja talletukset lisääntyivät luottojakin nopeammin. Tavanomaisissa taantumissa heikkenevä työllisyys ja tilanteeseen nähden korkeat korot ovat hyydyttäneet luottojen kasvun. Luottojen kysynnän ja kulutuksen notkahtamisen seurauksena taloudessa pyörivän rahan määrä on jopa vähentynyt. Ja talletuksethan ovat suurimmaksi osaksi digitaalista rahaa, joten talletuksienkin määrä on supistunut.

Tämänkin osalta koronakriisi poikkeaa selvästi. Kotitalouksien luottojen kysyntä notkahti vain hieman ja rahapolitiikka piti korot matalalla ja rahoituksen saatavuuden hyvänä. Niinpä niin luotot kuin talletukset ovat lisääntyneet.

Miten siis käy nyt kun koronapandemia alkaa vähitellen hellittää? Aiemmissa taantumissa, säästämisaste on laskenut hitaasti. On vaadittu pitkä myönteinen jakso ennen kuin säästämisaste on painunut kriisiä edeltävälle tasolleen. Kertyneet säästöt eivät siis oikeastaan missään vaiheessa ole näkyneet vastaavana kulutuksen lisäyksenä. Kotitaloudet ovat säästäneet varojaan muihin kohteisiin. Kenties lyhentäneet velkojaan, hankkineet asuntoja tai sijoittaneet eri kohteisiin.

Voisiko koronakriisiä seurata kulutuspiikki? Onhan tilanne nyt ollut erilainen kuin noissa aiemmissa taantumissa. Aika näyttää, mutta tuskin. Esimerkiksi kestokulutustavaroitahan on hankittu vilkkaasti myös taantuman aikana. Päivittäistavaroiden kysyntä puolestaan vähentynee. Sen sijaan vaatteita ja vastaavia tavaroita, joita tilastonpitäjät kutsuvat puolikestäviksi, epäilemättä hankitaan aiempaa enemmän.

Suurin patoutunut kysyntä kohdistuu kuitenkin palveluihin, kuten matkustamiseen, ravintoloihin ja tapahtumiin. Niihin rynnätään heti kun turvalliseksi koetaan, mutta kukaan tuskin syö ainakaan kovin pitkään mittaansa enempää.

Tilastoista tiedetään, että säästöjä on kanavoitunut talletusten ohella osakkeisiin, rahastoihin, mökkeihin, metsäpalstoihin ja asuntomarkkinatkin ovat vahvassa vireessä. Ei vaikuta todennäköiseltä, että tälläkään kertaa säästämisasteen nousupiikkiä seuraisi vastaava romahdus miinukselle. Säästöjen suhde tuloihin palautuu kyllä normaalia nopeammin aiemmalle tasolle, ja jo tämä merkitsee vahvaa kulutuksen kasvua.

Todennäköistä ei kuitenkaan ole, että kotitaloudet käyttäisivät säästöt kulutukseen heti kriisistä yli päästyä. Tätä on syytä myös toivoa, sillä säästöjen kuluttaminen johtaisi talouden väistämättömään alamäkeen alun hypyn jälkeen, kun säästöt olisi käytetty.

Lue myös:

OP:n ekonomistit: Suomen talous on nyt kasvuryöpsähdyksen kynnyksellä‍