Miten itseohjautuva toimintamalli on muuttanut tapaani tehdä töitä?

Ajatteletko uusista asioista yleensä ensimmäisenä, että ihanaa, nyt pääsen oppimaan jotain uutta, vai kuulutko niihin, jotka epäilevät asiaa ensin, ja löytävät kuitenkin hyvät puolet muutoksesta? Vai oletko kenties se, joka ei pidä uusista asioista ja haluaa kynsin ja hampain pysyä vanhassa ja tutussa? Meistä jokainen varmasti kokee muutoksen eri tavalla, ja muutoksen kokoluokka vaikuttaa myös muutoksen suhtautumiseen. Yksilö miettii ensimmäisenä sitä, miten tämä muutos vaikuttaa minuun.

Teksti Titta Rahikkala, luottojohtaja, OP Ryhmä @RahikkalaTitta
Julkaistu 6.7.2021

OP on ottanut käyttöön ketterän toimintamallin, jota lähes koko OP Ryhmässä on sovellettu, jokainen omalla tavallaan. Kaikille yhteistä on se, että tiimit saavat enemmän vastuuta ja valtaa päättää siitä, miten organisoida ja priorisoida omaa työtään.

Toiset ottavat mielellään vastuuta, toiset karttavat sitä. Toisin sanoen kyse on myös itseohjautuvuudesta ja johtamistapojen muutoksesta. Tässä toimintamallissa jokaisen on opeteltava johtamistaitoja, oli kyse sitten itsensä johtamista, epäsuorasta johtamista tai muihin vaikuttamista. Ketterässä kulttuurissa voit johtaa osaamisen kehittymistä esimerkiksi Chapter Leadin roolissa. Pelkkä titteliin tai asemaan perustuva johtaminen jää sivurooliin.

Ei ole varmastikaan yllätys, että ketterän toimintamallin opettelu on voinut tuntua haasteelliselta etätyömoodissa. Miten varmistetaan, että tiimit tuntevat yhteenkuuluvuuden tunnetta, jota koetaan erityisesti silloin, kun työskennellään fyysisesti samoissa tiloissa? Tässä kohtaa esihenkilön tuki on kullan arvoinen. Toki yhteenkuuluvuudesta ja tiimihengestä vastaa jokainen itse.

Uudessa johtamisen maailmassa esihenkilön johtamistapa ei ole kyttäävä, vaativa, neuvova tai käskevä. Ketterässä viljellään valmentavan johtamisen oppeja. Käytännössä me kaikki olemme johtajia, mutta on hyvä muistaa, että joku vastaa aina viime kädessä kokonaisuudesta. Tämä kokonaisuuden johtaja näyttää suuntaa ja antaa tilaa asiantuntijoilleen.

Tiimi päättää yhdessä omien työtehtäviensä priorisoinneista, tavasta tehdä töitä ja on mukana suunnittelemassa tavoitteita, joita kohti tähdätä. Toki osa tavoitteista tulee edelleen ylhäältä alaspäin, mutta merkityksellistä on mielestäni se, että saan itse päättää, miten tulen tavoitteet saavuttamaan.

Entä asiakas? Aiemmin tavoitteisiin tähdättiin siksi, että johto asettaa ne, tänä päivänä asiakas asettaa tavoitteet toiminnallemme. Pankkitoiminnassa se tarkoittaa esimerkiksi sujuvaa ja nopeaa asuntorahoitusprosessia sekä monipuolisia kanavia, joissa asioida.

Olen ollut onnekas, kun olen päässyt testaamaan rajojani ja muuttamaan asenteitani ketterää toimintamallia kohtaan. Vaikka olen hyvin innokas tarttumaan uusiin asioihin, ketterä yllätti minut täysin. En nähnyt sen todellisia mahdollisuuksia kirkkaana ennen kuin pääsin testaamaan sitä organisaatiossa. Uusien toimintatapojen opetteleminen lähtee jokaisesta itsestään, sen eteen joutuu todella tekemään töitä.

Olen saanut esihenkilöltäni aina tukea ja vahvistusta omille ajatuksilleni. Olen aidosti kokenut, että pystyn vaikuttamaan asetettaviin tavoitteisiin, päättämään toimintatavoista ja ennen kaikkea priorisoimaan tehtäviäni. Ketterä toimintamalli ja agile ei sovi kaikkeen tekemiseen. Mielestäni se sopii erityisen hyvin kehittäviin organisaatioihin. Se mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi muille. Meillä OP:ssa jokainen liiketoiminto soveltaa toimintamallia omalla tavallaan.

Kompastuskiviä löytyy varmasti kaikista toimintamalleista, niin myös ketterästä. Ketterä toimintamalli mahdollistaa toisaalta vapauden ja vastuun ottamisen, mutta se myös edellyttää asiantuntijoilta sitä, että viestintä on kunnossa yli organisaatiorajojen. Tavoitteiden ja riippuvuuksien viestintä tukee yhdessä tavoitteisiin pääsemistä, resurssien ennakoimista ja työlistan, ns. backlogin priorisoimista oikeaan suuntaan.

Vastuukysymys on yksi tärkeä asia, joka kannattaa käydä organisaatiossa esimerkiksi RACI -mallin (R=responsible, A=accountable, C=consultative, I=informative) avulla. Jos tiimit ja asiantuntijat saavat vastuuta, on tärkeää yhdessä keskustella ja kuvata mistä kukin vastaa.

Yksi itseohjautuvan mallin tavoitteista on lisätä läpinäkyvyyttä yli organisaatiorajojen. Se mahdollistuu kvartaalipohjaisen QBR-suunnittelun kautta, ja tavoitteiden suunnittelu on helpottunut QBR (quaterly based review) ansiosta.

Ketterän ehdottomia plussia on vastuu, vapaus ja mahdollisuus vaikuttaa tavoitteisiin ja kuinka niihin päästä. Parasta kuitenkin mielestäni on se, että esihenkilö oivalluttaa, toisin sanoen antaa minulle tilaa oppia ja kokeilla, ja tehdä myös virheitä.

Lue myös:

Kehittämisen kipinä ja mistä sen voi löytää

Miten ketterässä ympäristössä pitäisi johtaa?

Kirjoittaja Titta Rahikkala työskentelee luottojohtajana OP Ryhmässä. Hänen kiinnostuksensa kohteita ovat erityisesti rahoitus ja luottoriski. Hänen utelias luonteensa on vienyt hänet ympäri maailmaa, josta hän on ammentanut elämänkokemuksia sovellettavaksi myös työelämään.