Helmikuun lopussa maailma heräsi surullisiin uutisiin Venäjän aloitettua sodan Ukrainassa. Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut mittaamatonta inhimillistä kärsimystä ja tulee vaikuttamaan turvallisuusympäristön muutoksen lisäksi eurooppalaisiin myös muilla tavoin. Euroopan unionissa monet valtiot ovat olleet riippuvaisia venäläisestä tuontienergiasta, ja myös Suomi on käynyt aktiivisesti kauppaa Venäjän kanssa. Sodan talousvaikutukset tulevat näkymään paitsi energian hinnassa, myös investoinneissa ja erityisesti talouspakotteiden myötä Venäjän-kaupasta riippuvaisilla sektoreilla.

Ennen vuotta 2022 inflaatio oli pysytellyt matalalla tasolla viime vuodet - kunnes vuoden 2021 lopulla se alkoi nostaa päätään jo ennen maailmanpolitiikan tilanteen kiristymistä. Sekä Euroopan keskuspankki että Yhdysvaltain keskuspankki FED kommentoivat aluksi inflaatiopaineiden olevan tilapäisiä ja uskoivat tilanteen helpottavan. Nyt kuitenkin molemmat ovat joutuneet perääntymään arvioissaan ja punnitsevat rahapolitiikan kiristämistoimia.

Miksi inflaatio on kiihtynyt juuri nyt? Taustalla ovat koronapandemia ja sen myötä aloitetut massiiviset elvytystoimet. Keskuspankit ovat elvyttäneet taloutta, mikä on lisännyt kierrossa olevan rahan määrää. Samaan aikaan pandemia on luonut pullonkauloja tuotantoketjuihin ja vaikeuttanut työvoiman saatavuutta, mikä on nostanut hyödykkeiden ja palveluiden hintoja.

Taloyhtiöille inflaatio ja Ukrainan sota näkyvät energian hinnassa

Kuluttajille ja taloyhtiöille sota Ukrainassa ja kohonnut inflaatio on näkynyt ennen kaikkea energian hinnan nousuna. Konkreettisesti tämä on havaittu sekä sähkön että polttoaineiden hinnoissa. Sähkön hinnan nousun taustalla on etenkin maakaasun kallistuminen. Kaasun käyttöä on korvattu muilla fossiilisilla polttoaineilla ja runsaspäästöisen sähköntuotannon lisääntyminen on nostanut päästöoikeuksien hintaa, mikä on vaikuttanut fossiilisen energiantuotannon kustannuksiin.

Polttoaineiden kallistumisen syynä on ollut öljyn hinnan nousu. Vaikka öljyn hinta on ollut nykytasoja korkeammalla, niin tämän hetken polttoainehinnat ovat ennätyskorkeat. Syitä ovat vahvistunut dollari ja uusiutuvien polttoaineiden sekoitusvelvollisuuden kasvaminen. Myös koronapandemia on vaikuttanut öljyn hinnan nousuun. Koronasulkujen aiheuttama öljyn kysynnän lasku ajoi öljyntuotantoa vuonna 2020 voimakkaasti alas. Kysyntä on lähtenyt nyt palautumaan, mutta vastaavasti tuotanto ei ole palautunut samassa tahdissa, mikä nostaa öljyn hintaa. Öljyn kulutus onkin alkanut jo lähestyä pandemiaa edeltäviä tasoja.

Sota Ukrainassa on nostanut paljon äänenpainoja siinä, että länsimaiden olisi päästävä eroon fossiilitaloudesta. Talouspakotteet ja länsimaisten yhtiöiden vetäytyminen Venäjältä tulevat tekemään ison loven Venäjän talouteen, mutta kaikkia piuhoja etenkään energiariippuvaisuuden suhteen ei ole pystytty vielä katkaisemaan. Joka tapauksessa kuluttajien ja taloyhtiöiden tulee varautua entistä korkeampiin energiahintoihin.

Kohonnut inflaatio tulee myös vaikuttamaan ohjauskorkoihin

Euroalueen kuluttajahintainflaatiota – eli hyödykkeiden ja palveluiden hintojen nousua ajan myötä – mitataan yhdenmukaisella kuluttajahintaindeksillä, missä esimerkiksi energian paino on merkittävä. Euroopan keskuspankin päätehtävä on hintavakauden ylläpito. Keskuspankki pyrkii siis varmistamaan, että inflaatio pysyy ennustettavana ja vakaana. EKP:n inflaatiotavoite on 2 % ja helmikuussa 2022 euroalueen inflaation on odotettu olevan 5,8 %.

Voimakkaasti kiihtynyt inflaatio on saanut myös EKP:n hereille rahapolitiikan kiristämisen suhteen. Käytännössä tämä tarkoittaa arvopapereiden osto-ohjelmien alasajoa ja ohjauskoron nostamista. Näistä suurin mielenkiinto liittyy koronnostojen ajankohtiin. Osa keskuspankin johtokunnan jäsenistä on jo sitä mieltä, että koronnostoissa ollaan myöhässä ja ne tulisi aloittaa jo tulevana kesänä. Joka tapauksessa kohonnut inflaatio on vaikuttanut markkinakorkoihin etenkin pitkissä koroissa. Mutta myös euribor-korot ovat kääntyneet nousuun. Yhdysvalloissa keskuspankki on jo antanut signaalin, että maaliskuussa rahapolitiikkaa tullaan kiristämään, mikä on heijastunut myös euroalueen korkotasoihin.

Miten taloustilanne vaikuttaa taloyhtiöihin ja sitä kautta osakkaisiin?

Lähes kaikki Suomessa nostetut asunto- ja yrityslainat nostetaan vaihtuviin viitekorkoihin sidottuna. Siinä missä henkilö- ja yritysasiakkaiden on ollut yksinkertaista hallita korkoriskejään esimerkiksi korkosuojauksen avulla, niin taloyhtiöissä tämä on ollut perinteisesti haastavaa. Nykyään on kuitenkin tarjolla myös taloyhtiöille ratkaisuja, joiden avulla taloyhtiölaina voidaan tehdä kiinteäkorkoisena jopa 25 vuoden ajaksi - kuitenkin huomioiden taloyhtiöiden erityispiirteet ja osakkaiden ylimääräiset lyhennykset.

Energiahintojen nousu saattaa jo tulevana kesänä aiheuttaa korotuspainetta taloyhtiöissä perittäviin hoitovastikkeisiin. Näihin muutoksiin taloyhtiön voi olla vaikea lyhyellä tähtäimellä varautua. Yksi ennakoitava asia on myös korkotason muutoksen vaikutus taloyhtiön tilanteeseen ja rahoitusvastikkeisiin. Erityisesti tämä korostuu, jos taloyhtiöllä on edessä tulevia korjaustarpeita ja niihin tarvitaan rahoitusta. Hyvin hoidetussa taloyhtiöissä osa hyvää hallintoa on ennakoitavuus, jonka avulla voidaan varmistaa tyytyväiset osakkaat ja rahoituksen saatavuus tulevissa korjauksissa.

Kaikkia Venäjän aloittaman sodan vaikutuksia on vielä mahdotonta ennustaa. Joka tapauksessa nopeaa paluuta entiseen maailmantilanteeseen ei ole tulossa. Toistaiseksi taloudellisen aktiviteetin suhteen ei ole tullut suuria muutoksia lukuun ottamatta yritysten toimia Venäjän liiketoimintojen suhteen. Viimeiset pari vuotta on kuljettu kriisistä toiseen ja tämäkin korostaa, että yhteiskunnan tulee varautua niihin myös vastaisuudessa.

Lue myös:

Mitä inflaatio tarkoittaa ja mistä se johtuu?‍