Miten Suomen vaikeutunut koronatartuntatilanne vaikuttaa talouden näkymiin? Lyhyt vastaus on, että koko vuoden 2021 tasolla ja koko Suomen kansantalouden näkökulmasta varsin vähän. Näkymä on toki monin tavoin ristiriitainen.

Teksti Reijo Heiskanen, OP Ryhmän pääekonomisti @Reiskanen
Julkaistu 10.3.2021

Suomen vaikeutunut tartuntatilanne herättää kysymyksiä myös talouden näkymistä. Isossa kuvassa talouden toipuminen vuoden 2020 kevään kriisistä hidastui talvella, ja tartuntatilanteen paheneminen jarruttaa kehitystä omalta osaltaan. Yleiskuva on kuitenkin pitkälti ennakoidun kaltainen. Vaisun talven jälkeen tilanne kohenee, ja syksyllä elpyminen vahvistuu selvästi.

Itse koronapandemian ennakoidaan yhä laantuvan rokotusten myötä. Maailmalla tartuntatilanne onkin parantunut, erityisesti maissa, joissa rokotukset ovat edenneet nopeasti.

Talouden indikaattoreista ja uutisista voi saada ristiriitaisen kuvan siitä, missä oikein mennään. Yhtäältä rajoitukset purevat esimerkiksi ravintola-alaan rajusti, mutta samalla aikaa vaikkapa autonvalmistuksessa rekrytoidaan voimakkaasti. Pandemian tuoreimmat aallot ovat kuitenkin vaikuttaneet huomattavasti vähemmän talouteen kuin ensimmäinen. Teollisuus on jatkanut elpymistä, ja palvelusektori on notkahtanut huomattavasti vähemmän.

Maat ovat eri tilanteissa. Kiina on jo päässyt vakaaseen kasvuun. Yhdysvalloissa talous on kärsinyt talvella epidemian pahenemisesta, mutta talouskasvu on jatkunut, ja elvytys puhaltaa lisää vauhtia vuoden mittaan. Näillä näkymin talous kasvaa tänä vuonna jopa vuoden alussa ennakoitua vahvemmin.

Euroalueen talous on kärsinyt talvella Yhdysvaltoja enemmän. Täälläkin talouden notkahdus on jäänyt jopa pelättyä pienemmäksi, ja rokotusten edetessä talous jälleen vauhdittuu.

Kokonaisuutena maailmantalous on elpymässä odotusten mukaisesti tai jopa hieman vahvemmin. Tämä näkyy varsin selvästi myös rahoitusmarkkinoilla, jossa osakekurssit ovat jatkaneet myönteisessä vireessä ja pidemmät korot ovat nousseet inflaatio-odotusten palautuessa.

Suomessa talouden elpyminen on hidastunut koronatartuntojen uusien aaltojen myötä. Talous on silti jatkanut elpymistä, ja indikaattoreiden perusteella kehitys on yhä pysynyt myönteisenä. Lomautukset eivät ole uudelleen nousseet, eikä konkurssit lähteneet laukkamaan ennakoitua enempää.

Maksukorttidatan perusteella alkuvuosi on sujunut varsin samaan tapaan kuin viime vuonna koronapandemian puhkeamista edeltäneenä aikana. Viikolla 9 tuloillaan olevat rajoitukset eivät juuri näkyneet luvuissa.

Rajoitukset iskevät maaliskuussa rankasti ravintola-alalle, ja osa muistakin palveluista kärsii. Koko vuoden tasolla suora vaikutus kansantalouteen jää silti pieneksi. Oikeaan osuvalla politiikalle voidaan välttää rajoituksista koituvat pidemmän ajan ongelmat.

Kokonaisuutena Suomen talouden näkymät eivät tällä erää poikkea olennaisesti tammikuussa ennakoidusta. Alkuvuoden kehitys voi jäädä hieman vaimeammaksi, mutta toisaalta loppuvuoden näkymät ovat jopa vahvistuneet.

Kirjoittaja Reijo Heiskanen on OP Ryhmän pääekonomisti. Hänellä on pitkä kokemus ekonomistina makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden parissa. OP Ryhmän pääekonomistina hän on toiminut vuodesta 2010.