Perinteisesti on ajateltu, että varallisuusvaikutus on verrattain suuri Yhdysvalloissa, mutta Euroopassa ja varsinkin Suomessa sen merkitys on pieni tai olematon. On aika haastaa tämä käsitys.

Varallisuusvaikutuksella tarkoitetaan varallisuuden arvon vaikutusta kotitalouksien kulutuspäätöksiin. Siihen vaikuttaa luonnollisesti varallisuuden suuruus suhteessa tuloihin sekä sen rakenne.

Suomalaisten kotitalouksien rahoitusvarallisuus on paisunut viime vuosikymmeninä moninkertaiseksi. Rahoitusvarat kasvoivat vuoden 1997 lopun noin 80 miljardista eurosta lähes 300 miljardiin euroon vuoden 2016 loppuun mennessä. Suhde kansantuotteeseen liki kaksinkertaistui noin 140 prosenttiin.

Nettorahoitusvarallisuus osapuilleen kolminkertaistui vastaavana aikana ja suhde kansantuotteeseen nousi 42 prosentista 66 prosenttiin.

Kotitalouksien varallisuudesta rahoitusvarat eivät edelleenkään muodosta edes neljäsosaa. Kiinteän asunto- tai metsävarallisuuden luonne on kuitenkin erilainen kuin rahoitusvarallisuuden, jonka arvoa voi nykyisin seurata kännykästä vaikka joka sekunti.

Suomen osalta arviot viittaavat siihen, että kymmenen prosentin nousu rahoitusvaroissa voisi lisätä kulutusta 0,2-0,7 %. Kolmen viime vuoden aikana rahoitusvarat ovat kasvaneet yhteensä 15 %. Rahoitusvarallisuuden kasvu voi selittää suuren osan siitä, että kotitalouksien kulutus on viime vuosina lisääntynyt tuloja enemmän. Kulutuksen kasvu on myös painottunut kestokulutustavaroihin mikä tukee tätä hypoteesia.

Likvidistä rahoitusvarallisuudesta on helppo irrottaa osa kulutukseen. Tai rahoitusvarojen kasvu saa kuluttamaan entistä enemmän tuloista. Moni myös ottaa lainaa ainakin suurempia hankintoja varten, eikä luovu hyvin tuottavista sijoituksistaan.

Kotitalouksien velkaantumista tarkastellessa rahoitusvarallisuuden kehitys on yksi keskeisistä selittäjistä. Kotitalouksien velkaantuneisuus suhteessa tuloihin on ollut nousussa, mutta nettovelkojen suhde tuloihin on hieman laskenut parin viime vuosikymmenen aikana. Tuntuukin erikoiselta peilata velkojen kehitystä vain tuloihin nähden.

Rahoitusvarojen kasvanut merkitys on viime vuosina lisännyt muun muassa EKP:n elvytyspolitiikan vaikutusta Suomen talouteen. Pitkällä aikavälillä lisääntyvä rahoitusvarallisuus ruokkii kansantalouden kasvua ja työllisyyttä.

Riskejäkin toki on. Laskusuhdanteen koittaessa rahoitusvarallisuuden arvo tyypillisesti notkahtaa, mikä voi jyrkentää käännettä.

Huolimatta heikosta vuosikymmenestä kotitaloudet ovat jatkaneet vaurastumistaan. Rahoitusvarat ovat 45 % suuremmat kuin finanssikriisiä edeltäneessä huipussa. Vaurastumisella on ollut myönteinen ja kasvava vaikutus myös koko kansantalouden kannalta. Meidän ekonomistienkin on syytä miettiä aiempaa tarkemmin varallisuuden vaihteluiden merkitystä vaikkapa talousennusteita tehdessä.

​

Kirjoitus on julkaistu aiemmin 2/2017 Chydenius-lehdessä.