Olen kuullut sanottavan, että viestintä on vaikeaa ja se epäonnistuu aina. Euroopan keskuspankin helmikuun kokouksen lopputulema vaikutti enemmän säikähtäneeltä varpusparvelta kuin taivaalla liitävältä tarkkasilmäiseltä haukalta.

Teksti Reijo Heiskanen, OP Ryhmän pääekonomisti @Reiskanen
Julkaistu 4.2.2022

Yhdessä lehdessä kerrottiin EKP:n vihjanneen koron nostosta jo tänä vuonna, toisessa keskuspankin pysyvän suunnitelmassaan kiristää politiikkaansa vähitellen. Itse asiassa keskuspankki ei kertonut muuta kuin, että uusi tieto on yllättänyt ja vie kuukauden sulatella tätä. Markkinat saavat rauhassa arvailla maaliskuun kokoukseen asti.

EKP on toki kertonut millä perusteilla sen päätöksiä voi ennakoida. EKP:n ohjeistuksen mukaan kolmen kriteerin täytyy täyttyä, jotta korkoa voitaisiin nostaa. Nämä ovat pääjohtaja Lagarden sanoin: ”We have the inflation at target, which is 2%, well ahead of the projection horizon; we have, second, the durability so that we see it staying at target until the end of the horizon; and third, we need to see underlying inflation that is sufficiently strong to determine progress towards target.”

Joulukuun kokouksessa pääjohtaja kuvaili inflaationäkymiä sanoin ” So in relation to our inflation projections for 2023 and 2024, which are at 1.8% respectively, a small 1.8%, and a slightly higher 1.8% for '24, we are really making progress towards target.” Sadasosan tarkkuudessa vuosien 2023-24 inflaationäkymissä palattiin maan pinnalle, kun tammikuussa inflaatio ylitti markkinaodotuksen 0,7 prosenttiyksikköä.

Helmikuun kokouksessa pääjohtaja kertoi, että EKP:ssa odotetaan maaliskuussa valmistuvaa analyysiä näkymistä päätöksien pohjaksi. Valitettavasti tulee edelleen olemaan hyvin epävarmaa, missä määrin päätöskriteerien kohdat kaksi ja kolme täyttyvät. Ennusteiden lisäarvo alkaa normaalistikin laskea nopeasti noin 12 kuukauden kuluessa, saati sitten pandemian jälkeisessä tavanomaisesta poikkeavassa suhdannetilanteessa.

Keskuspankin johto joutuu tekemään päätöksiä epävarmuuden vallitessa, eikä sillä voi olla tietoa inflaatiosta kahden tai kolmen vuoden päästä. (Ellei nyt ajatella, että kolmen vuoden päästä inflaatio on aina tavoitteessa keskuspankin toimien vuoksi.)

Päätöksiä puolestaan joudutaan tyypillisesti tekemään juuri tilanteissa, joissa epävarmuus on suuri. EKP on tehnyt viimeisen kymmenen vuoden aikana yhden päätöksen nostaa korkoa, ja monen mielestä sekin meni pieleen. En itse olisi noin ankara. Pääjohtaja itsekin korosti joustavuutta. Virheitä sattuu, kun tilanteet eivät kehity odotetusti. Näiden jälkeen täytyy vain tehdä korjausliike nopeasti. Täytyy vain olla kirkkaana, mitä oikein tavoitellaan.

Euroopan keskuspankki on onnistuneesti painanut kaasua parissa viimeisimmässä euroaluetta kohdanneessa kriisissä. Onnistumisien seurauksena on kasvanut paitsi sen valta, myös itseluottamus, ja nyt näyttää siltä, että kuusen latvasta on tömähdetty katajikkoon.

On aika ottaa lusikka kauniiseen käteen, ja hyväksyä se, että keskuspankkien tietämys on rajallista. Keskuspankin johto ei voi piiloutua epävarmojen ennusteiden taakse. Sen täytyy ottaa rohkeasti kantaa siihen, mihin suuntaan se haluaa riskien kallistuvan, kun tavoitellaan EU:n perussopimuksien mukaista ensisijaista tavoitetta, hintavakautta.

Kirjoittaja Reijo Heiskanen on OP Ryhmän pääekonomisti. Hänellä on pitkä kokemus ekonomistina makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden parissa. OP Ryhmän pääekonomistina hän on toiminut vuodesta 2010.