Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot vähenevät vuonna 2022 eniten sitten 1990-luvun laman, mutta miltä näyttää vuosi 2023? Joulukuun kuluttajaluottamusluvut kertoivat kotitalouksien taloudellisen tilanteen heikentyneen selvästi. Lukujen perusteella pientä paranemista odotettaisiin kuitenkin vuoden mittaan. Miten tämä käsitys istuu ennakoimaamme talouskuvaan?

Teksti Reijo Heiskanen, OP Ryhmän pääekonomisti @Reiskanen
Julkaistu 30.12.2022

Talvikuukausina monet tuskailevat suurien sähkölaskujen tai laajemmin yleisen kustannustason nousun vuoksi. Koronapandemian talousseuraukset kohdistuivat hyvin epätasaisesti, ja samaa voi sanoa nykytilanteesta. Yksittäisten henkilöiden reaalisen ostovoiman kehitys voi vaihdella rajusti.

Seuraavassa tarkastellaan kuitenkin ostovoiman tai tarkemmin sanoen reaalisten käytettävissä olevien tulojen kehitystä kansantalouden tasolla, kun lasketaan niin palkansaajien, eläkeläisten kuin muidenkin kotitalouksien saamat tulot ja tulonsiirrot sekä niistä maksetut verot yhteen.

Kotitalouksien reaaliset käytettävissä olevat tulot olivat vuoden 2022 kolmannella kvartaalilla 1,5 prosenttia pienemmän kuin vuotta aiemmin, ja viimeisellä vuosineljänneksellä pudotus on tätäkin suurempi. OP:n ekonomistien arvion mukaan kotitalouksien reaaliset käytettävissä olevat tulot supistuvat vuonna 2022 1,5 prosenttia. Tämä ei ehkä tunnu hirmuiselta, mutta on suurin pudotus sitten 1990-luvun alun laman. Tuolloin kotitalouksien tulojen lasku johtui suurimmaksi osaksi työttömyyden noususta. Nykytilanne vertautuu 1970-lukuun, ja vuosilta 1976-77 löytyykin edelliset inflaatiosta johtuvat suuremmat miinukset.

Kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen suurin pudotus saattaa olla käsillä tai ainakin hyvin lähellä juuri tätä kirjoittaessa. Inflaatio alkaa ensi vuonna vähitellen hidastua, mutta kuluttajahintojen nousuvauhdin huipun ajoittuminen on hankala arvioitava. Erityisesti tämä johtuu nyt sähkönhinnan vaihteluista ja välittymisestä kuluttajahintoihin. Inflaation arvioiminen on muutoinkin hankalinta vuoden alussa, jolloin tarkistetaan monia hintoja. Vuoden alku voi siis tuoda vielä yllätyksiä mukanaan suuntaan tai toiseen, mutta kevään mittaan inflaatio hidastuu.

Kotitalouksien tuloihin on puolestaan tiedossa varmuudelle nousua jo vuoden alussa. Eläkkeet nousevat 6,8 prosenttia indeksitarkastusten vuoksi. Ei mikään pikkujuttu, kun eläkkeiden osuus kotitalouksien bruttotuloista on luokkaa 15 prosenttia. Palkkasummaan verrattuna eläkkeet ovat vajaa kolmannes.

Myös monia etuuksia korotetaan. Lisäksi on luvassa miljardeja tukea sähkölaskujen maksuun. Yhteensä eläkkeitä ja sosiaalietuuksia maksetaan noin puolen palkkasumman verran.

Vuoden mittaan työllisyys alkaa heikentyä, mutta ennusteiden mukaan lievästi. Sen sijaan palkkojen nousu nopeutuu, jos kohta ei vielä tiedetä kuinka paljon vuoden 2022 noin 2,5 prosentista. OP:n ennusteessa ansiotaso nousee liukumineen neljä prosenttia ensi vuonna.

Kun nämä kaikki tekijät summaa yhteen, niin ensi vuoden aikana kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kehitys kääntyy jälleen plussalle. Alkuvuonna mennään vielä selvästi miinuksella, joten keskiarvo jää OP:n ekonomistien arvion mukaan nollan tuntumaan. Ennusteessa ei vielä huomioitu vireillä olevaa lisätukea sähkölaskuihin, mutta toisaalta sähkön hinnankin ennustaminen on hankalaa.

Vuoden 2023 kehitys näyttää kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen näkökulmasta siis paremmalta kuin vuonna 2022, vaikka juuri nyt tämä tuntuu epäilemättä kaukaiselta ajatukselta erityisesti niistä, joita nousseet elinkustannukset kurittavat voimakkaimmin. Lisäksi on toki hyvä huomata, että suunnan muutoksen jälkeenkin menee hyvässäkin tapauksessa pari vuotta ennen kuin aiempi ostovoiman taso palautuu.

Kirjoittaja Reijo Heiskanen on OP Ryhmän pääekonomisti. Hänellä on pitkä kokemus ekonomistina makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden parissa. OP Ryhmän pääekonomistina hän on toiminut vuodesta 2010.