Rima on Suomelle valtion talouden hoidossa suuria euromaita korkeampi. Suomi joutuu hoitamaan taloutensa paremmin kuin vaikkapa Ranska, jotta se pääsee samalle korkotasolle. Ranskan valtion kymmenen vuoden lainan tuottovaade on tällä erää Suomen valtiota matalampi, vaikka sen luokitukset ja talous ylipäätään ovat Suomea heikommassa kunnossa.

Suomen valtion lainojen korko on koko euroajan liikkunut pidemmän päälle hyvin samalla tavoin kuin vastaavan luottoluokituksen ja tulotason pienemmät euromaat. Eurokriisistä lähtien Suomen valtion lainojen tuottovaade on kulkenut jokseenkin käsi kädessä Itävallan lainojen kanssa. Niin myös viimeisimpien 12 kuukauden aikana, jolloin molempien maiden valtiolainojen korkoero Saksaan nähden on kasvanut.

Näin tarkastellen Suomen valtio on aivan samassa kastissa kuin jokseenkin samoissa tai hieman heikommissa makrotalouden luvuissa oleva Itävalta. Suomen valtiolla on kuitenkin huomattavasti enemmän finanssivarallisuutta eli nettovelka on pienempi. Joko markkinat eivät arvosta tätä tai Suomella on suurempi riskilisä sijaintinsa ja tuntemattomuutensa vuoksi.

Suomi on vauras maa, jolla on vahvat instituutiot ja näytöt onnistuneesta velanhoidosta. Tämän seurauksena Suomen valtiolla on korkeat luottoluokitukset ja korkoero kaikkein korkeimmalle arvostettuihin maihin on pieni. Tämä perustuu annettuihin näyttöihin.

Suomen valtion talouden hoidossa ei kuitenkaan voida lähteä siitä, että talouden hoidon kriteerit olisivat markkinoiden näkökulmasta samat kuin suuremmilla tai edes keskisuurilla saman tulotason euromaille. Turvatakseen edullisen rahoituksen ja pitääkseen ansaitun luottamuksen taloudenhoidon on Suomessa oltava parempaa kuin saman tulotason maiden verrokeilla. Kriteerit voivat olla paperilla samat, mutta pieneltä reunavaltiolta vaaditaan käytännössä enemmän. Jos tähän ei pystytä, korkoero esimerkiksi Saksaan nähden kasvaa selvästi aina korkojen noustessa tai epävarmuuden lisääntyessä.