Talousnäkymät ovat jo pidempään olleet sumuiset johtuen kauppasodan aiheuttamasta epävarmuudesta. Ensisijaisesti epävarmuus on näkynyt yritysten haluttomuutena tehdä investointeja, mikä näkyy hidastumisena erinäisissä aktiviteettia kuvaavissa luvuissa. Yhdysvaltain talous pysyi pitkään tämän heikentymisen ulkopuolella, kun mm. veronalennukset auttoivat yrityssektorin kannattavuutta pysymään hyvällä tasolla. Yksityiset kotitaloudet ovat myös olleet vahvassa asemassa, työllisyysnäkymien oltua erittäin vahvat. Viime aikoina merkit Yhdysvaltainkin hidastumisesta ovat vahvistuneet ja ensimmäisiä huolestuttavia merkkejä myös työllisyyskehityksen taittumisesta on ilmaantunut. Esimerkiksi tehdyt työtunnit ovat kääntyneet laskuun, mikä on tyypillisesti ensimmäisiä merkkejä lähestyvistä irtisanomisista.

Euroopan ja erityisesti Saksan talous on kärsinyt voimakkaasti kauppasodan aiheuttamasta epävarmuudesta, vaikka Eurooppa ei olekaan osapuolena kauppakiistassa. Globaalissa maailmassa, jossa toimitusketjut yltävät kaikille maailman laidoille on yleisen epävarmuuden kasvu kaikkinensa huono uutinen. Lisäksi Saksan osalta ongelmia on aiheuttanut autosektorin suuri osuus taloudesta.

Vaikka markkinoilla välillä herääkin toiveita kauppasodan yhtäkkisestä ratkaisusta, on se mielestämme turhaa. Kiinalla ei ole intresseissä sopia nopeasti kehitystään rajoittavista toimista ja Yhdysvalloille kysymys ei lopulta ole kauppataseen alijäämästä, vaan pyrkimyksestä estää Kiinan nousu Yhdysvaltain veroiseksi talous- ja poliittiseksi mahdiksi. Tälle politiikalle on Yhdysvalloissa varsin laaja konsensus yli puoluerajojen. Siksi, vaikka joku nimellinen sopu saataisiinkin aikaiseksi ennen Yhdysvaltain 2020 loppuvuoden presidentinvaaleja, olisi se ainoastaan sisäpoliittisiin tarkoituksiin tehty. Varsinainen kiista jatkuu vuosia eteenpäin.

Keskuspankit ovat luonnollisesti säikähtäneet hidastuvaa talouskasvua ja kasvavia talousriskejä. Koska rahapolitiikkaa ei ehditty normalisoida edellisen kriisin jälkeen on tarvittaessa hyvin vähän arsenaalia käytettävissä. Tästä syystä keskuspankit ovat jälleen siirtyneet kriisinhallintamoodiin, vaikka ulkoisesti sille ei olisi tarvetta. Tuleva taantuma pyritään estämään jo etukäteen kaikkia keinoja käyttäen. Korkojen ollessa negatiiviset tai nollassa, taseiden ollessa ennätyssuuria ja keskuspankkien tehtyä poikkeustoimia vuosien ajan, on perusteltua kysyä mitä lisätoimilla vielä voidaan saavuttaa? Oikeita talousvaikutuksia? Tuskinpa.

Suurin vaikutus nolla- ja negatiivisista koroista ja valtavasta likviditeettiaallosta ei ole nähty reaalitaloudessa vaan rahataloudessa. Kaikkien sijoitusinstrumenttien omaisuusarvot ovat nousseet voimakkaasti ja halu tai tarve säästää on kasvanut massiivisesti. Kysyntää investoinneille ei ole olemassa. Seurauksena tästä kaikki korot ovat painuneet ennätyksellisen mataliksi. Sijoittajat ovat valmiita maksamaan saadakseen sijoittaa Saksan, Suomen, Hollannin, Tanskan jne. valtionlainoihin. Aivan ennennäkemätön ja hullu maailma.

Osakemarkkinat ovat myös hyötyneet voimakkaasti keskuspankkielvytyksestä. Arvostustasot ovat nousseet, mutta eivät kuitenkaan niin paljon kuin voisi kuvitella. Viimeaikaisen korkotason syöksymisen seurauksena yritysten keskimääräisen osinkotuoton ja minkä tahansa korkosijoituksen välinen tuottoero on kasvanut todella suureksi. Osakkeiden hyväksi. Jos sijoittajalla on tarve saada tietyn tasoista positiivista tuottoa jostain, kuten esimerkiksi eläkesijoittajilla on, eivät korkosijoitukset ole jatkossa vaihtoehto, jos etuisuuksiin ei haluta koskea. Ilmeinen vaihtoehto on silloin lisätä osakesijoitusten osuutta. Osinkotuotto on yleensä kohtuullisen vakaa, vaikka osakkeiden arvot heilahtelevatkin. Edes taantumissa yritykset eivät mielellään leikkaa osinkojaan. Osakesijoitukset ovat tietenkin alttiimpia markkinoiden heilahteluille, mutta nykyisessä maailmassa kurssien lasku on monelle sijoittajalle hyvä tilaisuus ostaa lisää osakkeita. Tämä tilaisuus on avoinna niin pitkään, kunnes korkojen nousu käynnistyy. Ihan lähiaikoina se ei vaikuta todennäköiseltä.

OP Varainhoidon allokaatiossa hyödynnämme ylläolevaa ilmiötä. Ilman nollakorkomaailmaa, olisimme todennäköisesti jo laskeneet osakkeet alipainoon, mutta nykyisellään se ei olisi järkevää. Olemme toki varautuneet levottomuuden kasvuun muuttamalla osakesalkun sisältöä paremmin heikkoa markkinatilannetta kestävään rakenteeseen, mutta toistaiseksi pidämme osakkeet neutraalipainossa. Mikäli markkinoilla nähtäisiin jonkin asteinen reilumpi korjausliike, olemme edelleen valmiit kasvattamaan osakepainoa. Koroissa olemme kesän jälkeen pienentäneet korkoriskiä korkojen laskettua erittäin voimakkaasti. Lisäksi kohdistamme suuren osan sijoituksista euroalueen ulkopuolelle.

​